Eduskunta keskustelee keskiviikkona täysistunnossa lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta.
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman kehottaa puhumaan vauvakadosta sen oikeilla nimillä.
– Vauvakadon ensimmäinen nimi on taloudellinen katastrofi. Työlle ei ole tekijöitä eikä palveluille ja eläkkeille maksajia tulevaisuudessa, jos syntyvyyden suunta ei muutu. Lapset tuovat leivän tullessaan 2030-luvullakin. Ilman heitä leipä loppuu, Vestman toteaa tiedotteessa.
Hän pitää vauvakatoa myös inhimillisenä tragediana.
– Tahtomattaan lapsettomien pariskuntien määrä kasvaa, mikä on suru. Tutkimusten mukaan lisäksi tyystin ilman parisuhdetta jäävien määrä on kasvanut. Tähän liittyy monesti työttömyys tai sosiaalisesti heikko asema. Kohtaanto-ongelma työ- ja parisuhdemarkkinoilla näyttää korreloivan. Jos ei ole koulutusta ja työtä, on vaikeampi rakentaa parisuhde. Lasten tekeminen on siis työn takana, toteaa Vestman.
Turun yliopiston NEFER-tutkimusprojektin mukaan lapsettomaksi jäävien määrä on kasvanut erityisesti vähemmän koulutettujen naisten osalta. Miehillä kyseinen yhteys on näkynyt jo pidempään.
– On surullista, että samat ihmiset, jotka jäävät ehkä kokonaan ilman koulutusta ja työtä, jäävät lopulta myös ilman perhettä. Lapsettomuudesta pitäisi puhua menetyksenä, mitä se yhä useammalle on, Heikki Vestman sanoo.
Lapsivähennys kannustaisi suurempaan lapsilukuun
– Vihervasemmisto on ehkä tunnistanut tämän ongelman mutta lääkkeet ovat hukassa. Perhetutkijoiden mukaan perheiden ja muiden tulonsiirtoja lisäämällä ei nimittäin juuri syntyvyyttä lisätä. Tämän tajuaa arkijärjelläkin. Esimerkiksi työttömän nuoren miehen mahdollisuuksia löytää kumppani tuskin parantaa se, että työttömyysetuuksia parannetaan. Se auttaa, että hän löytää töitä, Vestman sanoo.
Kansanedustaja ehdottaa tuntuvaa lapsivähennystä ja joustoja arkeen rohkaisemaan jo perheellistyneitä.
– Myös koulutettuja ja työssä käyviä lapsiperheellisiä on kannustettava. Niitä, jotka ovat saaneet jo yhden tai kaksi lasta, olisi rohkaistava yrittämään myös toista ja kolmatta lasta. Tuntuva ja suhteellinen ansiotulojen lapsivähennys voisi kannustaa kasvattamaan jo perheellistyneiden lapsilukua. Taloustieteestä löytyy lapsivähennykselle tukea. Sekä syntyvyyden että työllisyysasteen on katsottu kasvaneen Espanjassa siksi, että työssäkäyvät alle 3-vuotiaan lapsen äidit saivat lisävähennyksen verotuksessa, Vestman toteaa.
Hänen mukaansa lapsiperheellisten tilanne on monesti se, että parisuhde ehtii päättyä ennen toista tai kolmatta lasta.
– Arki voi kuormittaa. Työn ja perheen yhteensovittamista tulisi helpottaa hyväksymällä työpaikoilla joustavia ratkaisuja kuten osa-aika- ja etätyötä sekä helpottamalla lastenhoitoavun palkkaamista. Kotona tehtävän mikrotyön kuten pienimuotoisen lasten- ja kodinhoidon voisi vapauttaa kokonaan työnantajavelvoitteista, Heikki Vestman ehdottaa.
Ilmastonmuutos sekoitettiin syntyvyyskeskusteluun
– Ilmasto on minulle käsittämättömin peruste hylätä lapsihaaveet. Ilmastotuskan yhdistäminen lapsiin on suorastaan irvokasta. Lapset ovat ilo. Lapset eivät vie tulevaisuutta vaan tuovat sen. Arvo on sekin, että Suomen kansakunta on olemassa tässä maailmassa. Meissä suomalaisissa, arvoissamme ja osaamisessamme on niin paljon hyvää, että sen soisi jatkuvan, Heikki Vestman sanoo.