Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäytötön Itämeren alueella nousee, kirjoittaa kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) Etelä-Suomen Sanomien vierailija-kirjoituksessaan.
Heinosen mukaan seuraava askel on puolustusliiton kehittäminen.
– Seuraavaksi edessä on komentorakenteet ja niiden uudistaminen. Olemme ilmaisseet jo kiinnostuksemme Naton alueellisesta maavoimien alaesikunnan saamisesta Suomeen, hän kirjoittaa.
– Kylmä sota on palannut ja nyt suunniteltu järjestely vie meitä kohti tuon ajan mallia, jossa on alueellinen johtoporras ja sen alla taktisempia eri puolustushaaroihin keskittyviä alajohtoportaita. Näin pystyisimme johtamaan Naton maavoimien joukkokokonaisuuksia alueellamme, Heinonen arvioi.
Nato-jäsenyyden lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat Heinosen mukaan myös kahdenvälisesti liittoutuneita. Hänen mukaansa maiden välistä puolustusyhteistyötä on kehitetty määrätietoisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Heinonen kirjoittaa, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistyminen alkoi kiihtyä Carl Haglundin (rkp.) puolustusministerikaudella vuonna 2014. Poliittista päätöstä yhteistyön syventämisestä seurasi joukko lainsäädäntöuudistuksia, jotka mahdollistavat avun antamisen ja vastaanottamisen.
– Nämä sopimukset tekivät meistä Nato-yhteensopivan ja luotettavan kumppanin, hän kirjoittaa.
Koko Itämeren ja Pohjois-Euroopan vakaus vahvistuu Heinosen mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä.
– Maittemme jäsenyys vahvistaa Pohjolan turvallisuutta ja myös pidäkettä Itämerellä, Heinonen kirjoittaa X:ssä saatesanoina jakamalleen kirjoitukselle.
Tänään kirjoitan @ESSonline lehdessä Ruotsin ja Suomen NATO-jäsenyydestä. Maittemme jäsenyys vahvistaa Pohjolan turvallisuutta ja myös pidäkettä Itämerellä. #nato @kokoomus #kokoomus #turpo pic.twitter.com/PHfkGa9YFV
— Timo Heinonen (@timoheinonen) March 3, 2024