Kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) tukee kirjallisella kysymyksellään tänään järjestettävää kulttuuri- ja tapahtuma-alan mielenilmausta ”Viimeinen sulku – ovet auki”, jossa vaaditaan tartuntatautilain uudistamista ja koronapäätösten perustamista avoimeen dataan.
– Kulttuuri- ja tapahtumatiloihin sekä liikuntapaikkoihin kohdistuneet sulut ja rajoitukset ovat vaikuttaneet perusteettomilta, jopa mielivaltaisilta varsinkin vallitsevaan lievempään virusmuunnokseen sekä muihin epidemian hoidon keinoihin nähden, Vestman sanoo.
Hänen mukaansa suomalaiset maksavat hallituksen koronatoimien hintaa menetettynä työnä ja toimeentulona, heikentyneenä fyysisenä ja psyykkisenä hyvinvointina sekä rapautuvana luottamuksena hallintoon.
– Hallituksen on korjattava tartuntatautilaki ja toimintansa, Vestman vaatii.
Hänen mukaansa ongelmat johtuvat hallituksen valmistelemista epätarkoituksenmukaisista tartuntatautilain pykälistä sekä poliittisesti ohjatusta viranomaistoiminnasta.
– Lopulta rajoitustoimien epäjohdonmukaisuus palautuu (Sanna) Marinin (sd.) hallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön koronajohtamisen luokattomuuteen. Osaavalle koronanyrkille, joka katsoisi koko yhteiskunnan näkökulmaa, olisi ollut monesti käyttöä. On ollut poliittinen valinta kohdistaa täydet sulut juuri kulttuuriin ja liikuntaan. Näin ei muualla Euroopassa alkuvuonna ole toimittu eikä näin pidä enää toimia Suomessa, Vestman sanoo.
Perustuslakivaliokunta varoitti tartuntatautilain väliaikaisten 58 kirjainpykälien soveltamiseen liittyvistä ongelmista jo niiden säätämisen yhteydessä: ”Muusta tartuntatautilaista poikkeava sääntelytekniikka aiheuttaa ongelmia ja ennakoimattomuutta tartuntatautilain sääntelyn soveltamisessa vastaisuudessa”.
Perustuslakivaliokunta on huomauttanut asiasta useasti ja vaatinut uudistamaan lakia. Valiokunta on lisäksi perännyt rajoitustoimien kokonaishaittojen arvioimista suhteessa saavutettuihin hyötyihin epidemian alusta alkaen.
– Arviota rajoitustoimien yhteiskunnalle aiheuttamista kokonaishaitoista suhteessa niillä saavutettuun hyötyyn ei ole tehty kaksi vuotta epidemian alkamisen jälkeenkään, Vestman huomauttaa.
Hänen mukaansa hallituksessa ja sosiaali- ja terveysministeriössä ei näytetä ymmärtävän rajoitusten taloudellisia kustannuksia yrityksille ja yksilöille eikä ihmisten kokonaishyvinvointia ja terveyden edistämistä.
– On sietämätöntä, että samat virheet toistetaan kerta toisensa jälkeen, Vestman toteaa.
Perustuslakivaliokunta on todennut, että ”rajoitustoimien ja toimivaltuuksien sääntelyn on perustuttava asianmukaiseen arvioon rajoitustoimenpiteen tai toimivaltuuden välttämättömyydestä”. Koronaministerityöryhmän ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeiden tietopohjaa ei ole kuitenkaan julkaistu.
Julkisuudessa on esitetty myös epäily, jonka mukaan rajoitustoimien kohdentamisen perusteena käytettävä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n riskipotentiaalitaulukon valmistelua olisi ohjattu sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Jos rajoitetaan ihmisten oikeutta elinkeinonharjoittamiseen sekä työhän ja toimeentuloon, päätösten pitää perustua avoimeen ja tieteelliseen tietoon, jotta toimien välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta voidaan arvioita. On valitettavaa, etteivät hallitus ja viranomaiset ole kertoneet, mihin tietopohjaan rajoitustoimet perustuvat. THL:n riskipotentiaalitaulukon tietoperusta tulee julkaista välittömästi kansalaisten ja tutkijoiden arvioitavaksi, Vestman vaatii.