Eduskunnassa puhuttiin tiistaina illalla Naton lisäksi myös valtion lisäbudjetista. Kansanedustaja Matias Marttisen (kok.) mukaan se vain jatkaa ”tätä tämän maan hallituksen holtitonta finanssipolitiikkaa ja sen linjan jatkamista”.
Lainanottovaltuuksia korotetaan 170 miljardiin euroon. Valtionlainojen korkomenot kasvavat arvion mukaan viiden vuoden kuluessa neljää miljardia euroa vuodessa.
– Puhutaan aivan valtavan kokoisista summista, jotka vaikuttavat suoraan myös siihen, miten suomalaisten tärkeät hyvinvointipalvelut, miten ne kaikkein tärkeimmät valtion menot voidaan kattaa, jos samaan aikaan holtiton velkaantuminen jatkuu ja samaan aikaan tämä lainamenojen kasvu jatkuu tällaisena, Matias Marttinen sanoi.
Hänen mukaansa tässä ei sinänsä ole mitään uutta.
– Tiedämme sen, että käytännössä jo 2019 maan hallitus päätti rakentaa koko talouspolitiikkansa sillä tapaa epävarmalle pohjalle, että menot kyllä lisättiin kaikki jo suoraan pohjiin mutta tietoa ei ollut siitä, millä tapaa ne menot tullaan käytännössä rahoittamaan. Työllisyystoimet jäivät jatkovalmisteluun vuosia kestäneeseen työryhmätyöskentelyyn, ja nyt me myös näemme sen, että asiantuntija-arvioiden mukaan lopulta nämä työllisyyspäätösten julkista taloutta vahvistavat vaikutukset ovat jääneet huomattavasti pienemmiksi kuin taas mitä hallitus on itse omassa toiminnassaan arvioinut.
– Kyllä tästä jää karmea urakka seuraavalle hallitukselle laittaa tämän maan taloutta kuntoon sitten, kun vaalien jälkeen tietysti näemme, millaisella pohjalla tästä päästään eteenpäin, Marttinen totesi.
Matias Marttinen totesi kokoomuksen uskovan, että tiukka menokuri, talouskasvun vauhdittaminen ja työnteon ja yrittäjyyden tukeminen ovat kestävä keino, jolla tilanteesta päästään eteenpäin.
– Samaan aikaan tiedämme, että pääministeripuolue SDP on esittänyt aivan toisenlaisia lääkkeitä. Nyt sieltä on kuulunut jo useampaan otteeseen keskeisiltä meidän kollegoilta puhetta muun muassa Tanskan kokonaisveroasteesta. Me tiedämme sen, että heidän näkemyksensä mukaan verotusta voidaan kiristää hyvinkin merkittävästi.
– Jos Suomessa olisi Tanskan kokonaisveroaste, se tarkoittaisi sitä, että täällä kerättäisiin noin kymmenen miljardia euroa enemmän veroja kuin tällä hetkellä kerätään. No, sitten demarikollegani toteavat, että pieni‑ ja keskituloisten ansiotuloverotusta ei haluta kiristää, mutta kysymys kuuluu, mistä nämä veroeurot sitten kerättäisiin, koska kuitenkin omaisuuspuolelta puhutaan ehkä joistakin sadoista miljoonista, mitä sieltä pystytään siis keräämään. Eli oikeastaan kysymys kuuluu, mistä ihmeestä näin mittavat, valtavat veronkorotukset olisi mahdollista muka kerätä.
– Johtuen siitä, että tämän maan hallitus on epäonnistunut täysin talouspolitiikassaan, finanssipolitiikassaan, teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Lisätalousarvio kuvaa hallituksen kyvyttömyyttä asettaa menoja tärkeysjärjestykseen ja toteuttaa velkaantumista hillitseviä rakenteellisia uudistuksia. Koska hallitus on pettänyt lupauksensa lopettaa eläminen tulevien sukupolvien kustannuksella, ei hallitus nauti eduskunnan luottamusta”, Marttinen esitti.
Epäluottamuslausetta kannatti kokoomuksen Ruut Sjöblom.
– Tässä lisätalousarviossa otetaan taas velkaa, lisää velkaa. Jokaisesta kohteesta voi varmasti sanoa, että tulee hyvään tarkoitukseen, se on selvä, Ruut Sjöblom sanoi.
– Kun johonkin on osoitettu rahaa, on vaikea sanoa, että se ei kuuluisi sinne, etteikö sitä tarvita. Varmasti tarvitaan, mutta joskus tulee se tilanne, kuten esimerkiksi kotitalouksissakin, että ne jaettavat rahat on ensin tienattava. Pikavippiajattelu ”buy now, pay later” on jossain kohdassa käännettävä takaisin turvalliseen save first ‑ajatteluun. Tämän maan tulevaisuuden ja hyvinvoinnin tulee rakentua työstä, yrittäjyydestä ja yhdessä tekemisestä, ei velkataakasta.