Eduskunnan sisäilmaryhmän varapuheenjohtajan, kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd.) mukaan sisäilmaongelmiin on puututtava konkreettisin keinoin.
Eloranta ehdottaa, että kelvottomasta rakentamisesta tulisi aiheutua sanktiota, sillä tänä päivänä tilaaja kantaa yksin vastuun huonosta työsuorituksesta. Eloranta toivoo, että vastuut tulee jakaa niille, keille se kuuluu. Hän toivoo pikaisia lakimuutoksia tämän epäkohdan korjaamiseksi.
– Lakimuutostarpeesta kertoo esimerkiksi se, että tällä hetkellä erityisesti julkisella sektorilla käytetään rahaa kelvottomaan korjaamiseen. Yhteiskunta maksaa viulut ja tämä suorastaan kannustaa huonoon rakentamiseen ja korjaamiseen, Eloranta sanoo tiedotteessa.
– Esimerkiksi edelleen suositaan tiivistyskorjauksia käyttäjien terveyden kustannuksella, vaikka nämä tiivistykset useimmiten epäonnistuvat ja alkavat vuotaa parissa vuodessa. Näitä tiivistyskorjauksia käytetään myös mikrobivaurioiden korjaamiseen, joihin niitä ei pitäisi käyttää ollenkaan,
Eloranta puhui keskiviikkona parlamentaarisessa keskustelutilaisuudessa Terveet tilat 2028 -ohjelmasta ja hallitusohjelman sisäilmakirjauksista.
– Vastuunkantoa lisäisi myös se, että kuntotarkastus- ja tutkimustoiminta sekä julkisissa että yksityisissä rakennuksissa tehtynä saataisiin lainsäädännön piiriin, Eloranta toteaa.
Eloranta haluaa myös enemmän apua hometaloloukussa oleville ja sisäilmasairaille. Hänen mukaansa home- ja kosteusvaurioille altistuu vuosittain jopa 800 000 ihmistä, joista 100 000-200 000 on lapsia ja nuoria.
– On välttämätöntä laajentaa avustusjärjestelmää koskemaan muun muassa korjausavustuksia ja sisäilmapuhtaiden kotien rakentamista. Samoin sosiaaliturvaa tulee sisäilmasta sairastuneiden ja hometaloloukussa olevien osalta parantaa, Eloranta painottaa.
Tällä hetkellä terveydensuojeluun liittyvän lainsäädännön sovellusohjeet eivät ohjeista miten tulisi toimia silloin, kun syöpävaarallista kreosoottia ja PAH-yhdisteitä löytyy asuinrakennuksista.
– Syöpävaarallisia aineita, kuten kreosoottia ja PAH-yhdisteitä esiintyy runsaasti esimerkiksi kouluissa, mutta ohjeistus niiden suhteen toimimisesta puuttuu meiltä kokonaan. Myöskään kuntotarkastajat eivät huomioi näitä aineita tarkastuksissaan. EU-alueella kreosootti on menossa täyskieltoon. Myös Suomessa on herättävä ongelman äärelle ja ohjeistuksia on pikaisesti tarkennettava, Eloranta vaatii.
Eloranta korostaa, että joidenkin arvioiden mukaan muun muassa kolmasosassa kouluja ja päiväkoteja on sisäilmaongelmia. Korjausvelkaa arvioidaan olevan 5–8 miljardin euron edestä.
– Sairauskuluina sisäilmaongelmien arvioidaan maksavan jopa 1,6 miljardia euroa vuodessa, puhumattakaan sen inhimillisistä seurauksista, Eloranta sanoo.