Kansanedustaja vaatii luopumaan kellojen kääntämisestä kesäaikaan

Timo Heinosen mukaan kesäaikakäytännön haitat ovat hyötyjä suuremmat.

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossa jatkavansa työtä sen eteen, että Suomessa lopetettaisiin käytäntö siirtää kellot kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Kelloja siirretään ensi yönä kesäajasta talviaikaan eli niin sanottuun normaaliaikaan.

Heinosen mukaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaan kellojen kääntelyyn ei ole nykyisen enää perusteita. Sen sijaan siirtelystä aiheutuvat haitat ovat kasvaneet.

– Aikanaan maamme ottaessa kesäajan toisen kerran käyttöön vuonna 1981 sitä perusteltiin energian säästöllä auringonvalon riittäessä myöhempään ja aikaeron säilyvyydellä tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Nykyisinhän työelämä toimii jo 24/7-periaatteella, ja niin sanotulla virastotyöajalla ei ole enää suurta merkitystä digitalisoituneessa globaalissa tietoyhteiskunnassamme. Muutama vuosi sitten aikaeromme Venäjään kasvoi kahteen tuntiin, kun naapurimaamme otti kesäajan käyttöön pysyvästi. Vaikka nyt Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja Aleppossa aiheuttavatkin pakotteiden kautta maittemme välille kauppaongelmia niin ainakin minä haluan uskoa siihen, että joskus Venäjä vielä palaa asialliselle linjalle ja voimme purkaa pakotteita ja kehittää kauppaamme, Heinonen kirjoittaa.

Hän sanoo tehneensä aloitteen kesäajasta luopumiseksi jo Merja Kyllösen liikenneministerikaudella.

– Olen muun muassa uusinut sen jälkeen jo esitykseni, ja nyt tavoitteeni taakse on saatu myös europarlamentaarikkommekin. Asian ratkaisemisessa tärkeässä roolissa onkin Europarlamentti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kellojen kääntely häiritsee yöunta tekemällä siitä katkonaista sekä kevyempää. Tämä vaikuttaa ihmisen vireystasoon ja työtehtävistä suoriutumiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi sydäninfarktien määrä lisääntyy aina keväisin ja syksyisin kelloja siirrettäessä. Viime

Kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa ongelmia Heinosen mukaan myös muun muassa maataloudessa.

– Eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa, vaikka ympäröivä yhteiskunta muuttaisi elämänrytmiään. Tuotantoeläimien rytmiä pyritään tiloilla muuttamaan porrastetusti, mutta tästäkin huolimatta ajan muutos voi olla liian suuri rasitus. Tiettyihin ruokinta- ja lypsyaikatauluihin tottuneet eläimet kärsivät kesäaikaan siirtymisestä, ja muutos on havaittavissa esimerkiksi maitotuotoksen laskuna ja stressitason nousuna, Heinonen sanoo.

Mainos