Kansanedustaja ulottaisi kirjastojen lainauskorvaukset e-kirjoihin

Sanni Grahn-Laasosen lakialoitteessa on mukana allekirjoittajia sekä hallitus- että oppositiopuolueista.

Kokoomuksen kansanedustaja, entinen kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on jättänyt lakialoitteen tekijänoikeuslain muuttamisesta siten, että kirjastojen lainauskorvaus ulotetaan koskemaan myös e-kirjoja ja e-äänikirjoja.

Tavoitteena on, että Suomessa siirryttäisiin malliin, jossa tekijä saa lainauskorvauksen kirjastolainasta tasapuolisesti riippumatta siitä, mikä on teoksen formaatti. Lainauskorvaus koskee esimerkiksi kirjailijoita, kääntäjiä, kuvantekijöitä, musiikintekijöitä ja kuvittajia.

Aloitteen on allekirjoittanut 39 kansanedustajaa. Mukana on allekirjoittajia niin hallitus- kuin oppositiopuolueista, kahdeksasta eri puolueesta.

– Kiitän kollegoja myönteisestä suhtautumisesta ja yhteistyöstä. Tämä lähettää vahvan viestin: sivistyspolitiikkaan perehtyneet kansanedustajat yli puoluerajojen tahtovat, että luovan työn tekijät saavat julkaisuformaatista riippumatta oikeudenmukaisen korvauksen luovasta työstään. Nyt on aika viedä muutos läpi eduskunnassa, ja vetoan myös hallitukseen, että se tukisi lakialoitetta, Sanni Grahn-Laasonen toteaa tiedotteessa.

Viime vaalikaudella Suomessa maksettavat lainauskorvaukset nostettiin pohjoismaiselle tasolle, mikä oli merkittävä ja kiitelty uudistus kulttuurialalle ja kotimaiselle kirjallisuudelle. Kirjailijoiden tulotutkimuksen mukaan lainauskorvaukset muodostivat uudistuksen jälkeen 27 prosenttia kaunokirjoittajan tuloista (2018), kun aikaisemmin osuus oli 4 prosenttia.

Kirjastojen aineistot ovat kuitenkin suuressa muutoksessa, kun e-kirjat sekä e-äänikirja nostavat suosiotaan. E-kirjojen ja e-äänikirjojen lainausmäärät ovat kasvaneet nopeasti viimeisen 10 vuoden aikana. Kirjastot siirtävät aineistohankintaa digitaalisten sisältöjen puolelle.

Tällä hetkellä e-kirjat ja e-äänikirjat ovat Suomessa kokonaan lainauskorvaus-järjestelmän ulkopuolella. Korvausta e-lainoista maksetaan jo ainakin Hollannissa, Tanskassa ja Britanniassa.

– Suomalaiset rakastavat kirjastoja; Suomi on kirjastolainaamisen ja lukemisen kärkimaita maailmassa. Jotta näin on tulevaisuudessakin, lukutottumusten muutoksiin pitää herkästi vastata, Grahn-Laasonen sanoo.

 

Mainos