– Ihmisten nälkä tai ostovoima ei kasva, vaikka Prismat olisivat auki yöllä, Hanna Sarkkinen sanoo.
Hän huomauttaa, että aukioloaikojen vapauttamisella olisi myös laajempia yhteiskunnallisia seurannaisvaikutuksia. Kuntien pitäisi järjestää vuorohoitoa työntekijöiden lapsille, ja työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaikeutuu.
– Jo nyt kaupan alalla työskenteleminen on vaikeaa pienten lasten vanhemmille. Tulevaisuudessa se tulee olemaan yhä vaikeampaa yhä useammille. Myös monien perheiden mahdollisuudet rauhoittua juhlapyhien yhteiseen viettoon vaarantuu, jos Suomesta tulee 24/7 yhteiskunta, Sarkkinen toteaa.
Hallituksen esitys tarkoittaisi, että kaikkien kauppojen aukioloajat vapautettaisiin täysin. Tähän saakka pienillä ruokakaupoilla on ollut vapaat aukioloajat, kun taas suurten kauppojen aukioloaikoja on säädelty.
– Esitys tarkoittaisi ostovoiman siirtymistä pienistä lähikaupoista ja kioskeista suuriin peltomarketteihin, kun pienet yksiköt menettävät nykyisen kilpailuetunsa. Tämä saattaa johtaa lähikauppojen kiihtyvään katoon. Se olisi surkea kehitys autottomien ihmisten, liikenteen päästöjen ja yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta, Sarkkinen toteaa.
Hänen mukaansa ostovoiman siirtyminen pienistä kaupoista suuriin voisi johtaa työpaikkojen vähenemiseen, sillä suurissa kaupoissa pystytään tekemään myyntiä suhteessa pienemmillä työntekijäpanoksilla.
Sarkkinen kuitenkin huomauttaa, että parturikampaajien aukioloaikojen vapauttaminen on perusteltua.
– Yksityisyrittäjien ei pidä joutua hakemaan kalliita poikkeuslupia halutessaan palvella asiakkaita pyhäpäivinä. Sen sijaan kaupan aukioloaikojen täydellistä vapauttamista ei voi kannattaa. Poikkeuslupien hakua ja myöntämistä täytyy kuitenkin yksinkertaistaa, Sarkkinen toteaa.
Eduskunta käsitteli tiistaina hallituksen esitystä liikeaikalain kumoamisesta lähetekeskustelussa.