Suomen riistakeskuksen ja hallinto-oikeuksien välisen tulkintakiistan seuraaminen on ”turhauttavaa”, kirjoittaa kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilä Iisalmen Sanomien mielipidekirjoituksessa. Eläinlääkäritaustainen Eestilä on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.
Eestilä viittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden äskettäiseen välipäätökseen, jossa se määräsi riistakeskuksen Lieksaan myöntämän kymmentä karhua koskevan poikkeusluvan toimeenpanokieltoon. Kansanedustaja pitää tulkintalinjaa liian tiukkana, ja hänestä se nakertaa jo metsästyslain suurpetopykälää.
– Vaikka oikeuslaitos on sinänsä itsenäinen, sen tulisi viranomaisten ohella suojata oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja kansalaisten odotuksia. Eduskunta on viime vuosina käyttänyt kohtuuttoman paljon työaikaa suurpeto-ongelmien ratkaisemiseksi. Lukuisia asiantuntijoita kuultuaan se päätti, että kannanhoidollinen metsästys on Suomessa sosiaalisista syistä välttämätöntä.
– Jonkun mielestä hallinto-oikeuden ja riistakeskuksen tulkintojen kautta jalostama lopputulema eli suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen estäminen Suomessa on hyvä asia. Siinä ajattelussa on vain se ongelma, että hallinto-oikeuden riistahallintolain tiukka tulkintalinja kovertaa metsästyslain 41 a pykälän poikkeuslupia koskevan sallivan sisällön pysyvästi ontoksi eli siitä tulee nulliteetti. Se ei ole ollut lainsäätäjän eikä luontodirektiivin tarkoitus, kansanedustaja jatkaa.
Riistakeskuksen päätöksien pitää perustua metsästyslain 41 a pykälään. Suomessa lakipykälä on luontodirektiivin ja sen sallimien poikkeusten mukainen, Eestilä kirjoittaa.
– Oikeuden edustajien tulee hyväksyä eduskunnan päätökset ja se tosiasia, että suurpetojen aiheuttamiin moninaisiin ongelmiin ei ole muuta ratkaisua kuin järkevä ja maltillinen kannan säätely suojelun suotuisaa tasoa vaarantamatta. Tutkimustietoa on tarpeeksi. Ei saivarrella, se vähentää kansalaisten luottamusta niin eduskuntaan kuin oikeusjärjestelmään, Eestilä kehottaa.
