Hälytysjärjestelmään malli Ukrainasta? ”Kaikkea ei tarvitse itse ideoida”

Timo Heinosen mukaan ilmahälytysjärjestelmän tärkein kriteeri on toimintavarmuus.
Ilmahälytyksestä kertova sovellus kuvattuna metrotunnelissa ilmahälytyksen aikana Harkovassa Ukrainassa 4. huhtikuuta 2024. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Ilmahälytyksestä kertova sovellus kuvattuna metrotunnelissa ilmahälytyksen aikana Harkovassa Ukrainassa 4. huhtikuuta 2024. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Suomeen tarvitaan varmatoiminen ja kaikki ihmiset tavoittava ilmahälytysjärjestelmä, kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kirjoittaa blogissaan.

Vaikka riski Suomeen harhautuvan droonin osumisesta ihmisiin on pieni, on riski kansanedustajan mukaan olemassa.

Heinosen mukaan järjestelmä pitää saada kuntoon.

– Huomionarvoista tässä on muuten sekin, että EU edellytti jo tällaista järjestelmää kaikilta mailta vuonna 2022, mutta jostain syystä (Sanna) Marinin hallitus keskittyi muihin eli epävarmaan 112 Suomi -sovellukseen ja koronavilkkuun – todellisen vaarailmoitusjärjestelmän tekeminen sivuutettiin.

Kansanedustaja ottaisi mallia Ukrainassa käytetystä Air Alert -sovelluksesta. Se on hänen mukaansa helppokäyttöinen.

Poimintoja videosisällöistämme

– Helppokäyttöisyys on tällaiselle turvallisuus­sovellukselle perus­vaatimus ja tässä perusvaatimuksessa esimerkiksi nyt tuo meidän Suomi 112 -sovellus on juuri ontunut.

Myös cell broadcast -teknologiaan pohjautuva ratkaisu saa Heinoselta kannatusta. Järjestelmässä viesti lähetetään telemastosta yksisuuntaisena kaikkiin alueella oleviin puhelimiin, eikä se vaadi verkkoyhteyttä tai erillisen sovelluksen lataamista.

Tärkeintä ratkaisussa on Heinosen mukaan kuitenkin se, että toimivuus on taattu kaikissa tilanteissa.

– Järjestelmän tulee olla toimintavarma ja hälytysten tulee puskea läpi, vaikka puhelin olisi äänettömällä. Ukrainassa tällainen kehitettiin pikavauhtia vuoden 2022 alussa, kun Venäjä laajensi sotansa täysimittaiseksi hyökkäys- ja valloitussodaksi Ukrainassa.

Ukrainan osaamista hälytysjärjestelmän kehittämisessä tulisi hyödyntää myös Suomessa, Heinonen kirjoittaa.

– Kaikkea ei siis tarvitse itse ideoida ja kehittää, vaan pyytää vastavuoroisesti nyt myös apua Ukrainasta. Olen varma, että sitä sieltä myös pyytäessään saa.

Mainos