Kansanedustaja kysyy miksi SAK:n sanelupolitiikka sallitaan – ”Työlait vuodelta 1946”

Työntekijöiden oikeuteen taistella työehdoistaan ei olla puuttumassa, toteaa Pauli Aalto-Setälä.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta oli paikalla lakkotapahtumassa Vantaan Tikkurilassa. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta oli paikalla lakkotapahtumassa Vantaan Tikkurilassa. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

SAK:n ja sen jäsenliitoilla on käynnissä vuorokauden kestävä lakko, jonka on arvioitu aiheuttavan taloudelle 100 miljoonan euron vahingot.

– SAK vastustaa oppositiopuolueiden äänellä kaikkia Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksia. Ja puolustaa tällaisia poliittisia lakkoja, joita Petteri Orpon hallitus haluaisi lainsäädännöllä kohtuullistaa, kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä (kok.) kirjoittaa blogissaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Vahinko on Aalto-Setälän mukaan kansantaloudelle ja yrityksille valtava, erityisesti yrittäjille ja niiden työntekijöille.

– Työntekijöiden oikeuteen taistella työehdoistaan ei olla puuttumassa. Tukilakkojen ja poliittisten lakkojen laajuuteen kyllä.

– Suomessa työlainsäädäntö on vuodelta 1946. Silloin oli pula kaikesta muusta paitsi työstä. 70 vuodessa työelämässä on muuttunut melkein kaikki. Työpaikat, työajat, työhyvinvointi, Aalto-Setälä toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

SAK:n sanelupolitiikkaa kummasteleva Aalto-Setälä kysyy, olisiko Suomessakin tarkkailtava demokratian toteutumista.

– Miten ulkoparlamentaarinen SAK on saanut vuosikymmenet sanella vaaleilla valituille päättäjille minkälainen työlainsäädäntö tai kannustinjärjestelmä heille sopisi?

Hallitus tuo lakiin järeät keinot kitkeä työperäinen hyväksikäyttö ja turvata reilu kilpailu yrityksille.
Mainos