Kokoomuksen yrittäjä-kansanedustaja Eero Lehti on jättänyt oikeuskanslerille kantelun työehtosopimusten yleissitovuudesta. Lehden mukaan ”työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä on näkemykseni mukaan ristiriidassa perusoikeuksiin kuuluvien yhdistymisvapauden, yhdenvertaisuusvaatimuksen sekä omaisuudensuojan kanssa”.
Kantelussaan kansanedustaja viittaa perustuslain 13.2. pykälään, jonka mukaan yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus olla kuulumatta yhdistykseen.
– Tämä merkitsee, että ketään ei saa tavallisella lailla asettaa muita huonompaan asemaan sillä perusteella, että hän käyttää hyväkseen tätä ns. negatiivista yhdistymisvapauttaan, kantelussa todetaan.
Eero Lehden mukaan työsopimuslaki ja sen vastaavat säännökset ”johtavat kuitenkin siihen, että työnantaja, joka on päättänyt olla kuulumatta alansa yleissitovan työehtosopimuksen tehneeseen työnantajayhdistykseen, on velvollinen noudattamaan omalta kannaltaan ankarampia oikeussääntöjä kuin yhdistyksen jäseninä olevat työnantajat”. Tämä seuraa hänen mukaansa siitä, että työnantajayhdistykseen kuulumaton työnantaja ei lain mukaan saa sopia työntekijöidensä kanssa paikallisesti työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavista työehdoista – toisin kuin yhdistyksen jäseniksi liittyneet työnantajat.
Kantelussa huomautetaan myös, että paikallinen poikkeamismahdollisuus työehtosopimuksista on rajoitettu vain työehtosopimuksen tehneen työnantajayhdistyksen jäsenyrityksille.
– Työnantaja, joka on velvollinen noudattamaan samaa työehtosopimusta yleissitovuuden vuoksi eli ei kuulu ko. työnantajayhdistykseen, ei ole oikeutettu tekemään työntekijöidensä kanssa vastaavaa paikallista sopimusta. Työsopimuslakiin perustuva yleissitovuusjärjestelmä asettaa negatiivista yhdistymisvapautta käyttävän työnantajan näin ollen huonompaan asemaan kuin työnantajayhdistykseen kuuluvat työnantajat, Eero Lehden kantelussa todetaan.
Hänen mukaansa ”työnantajan asettaminen huonompaan asemaan loukkaa samalla perustuslain 6 §:ssä säädettyä yhdenvertaisuusvaatimusta, jonka mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä”.
– Valvoessaan yleissitovan työehtosopimuksen piirissä olevan työnantajan toimintaa työsuojeluviranomainen tulee asettaneeksi tällaisen työnantajan työlakien seurauksena muita työnantajia huonompaan asemaan.
Kansanedustaja Lehden mielestä yleissitovuusjärjestelmä on risttiriidassa myös perusoikeuksiin kuuluvan omaisuuden suojan kannalta.
– Yleissitovuusjärjestelmähän merkitsee, että ulkopuoliset yksityisoikeudelliset tahot voivat työehtosopimuksella rajoittaa työantajayhdistykseen kuulumattoman työnantajan sopimusvapautta ilman, että työnantaja on antanut kenellekään valtuutusta tehdä itseään velvoittavia sopimuksia. Tältä osin nykytilaa on pyritty puolustamaan sillä, että yleissitovuuden avulla vähennetään työnantajien mahdollisuutta kilpailla keskenään työehdoilla, mikä heikentäisi työntekijöiden asemaa. On kuitenkin syytä huomata, että meillä on lukuisia aloja, joilla ei ole yleissitovia työehtosopimuksia tai työehtosopimuksia lainkaan. Näidenkään alojen osalta ei kuitenkaan ole ollut havaittavissa, että ns. työehtosuojan puute olisi johtanut työntekijöiden huonoon asemaan tai työsuhteissa kohtuuttomiin työehtoihin.
Eero Lehden mukaan ”on korkea aika selvittää uudelleen yleissitovuusjärjestelmämme perusoikeuksien mukaisuus huomioon ottaen myös se, että kohtuullisten työehtojen varmistaminen on mahdollista toteuttaa lainsäädännöllä myös siten, että se ei ole miltään osin ristiriidassa perusoikeuksien kanssa”.
