Virheellinen tieto sisältyy Timo Heinosen mukaan jo vuonna 2009 annettuun hallituksen esitykseen ampuma-aselain muuttamisesta. Esityksen yleisperusteluissa on hänen mukaansa esitetty, että Suomi olisi asetiheydeltään maailman kärjessä Yhdysvaltojen, Jemenin sekä Norjan jälkeen.
Heinosen mukaan myös vastikään julkaistussa EU-komission tiedonannossa Ampuma-aseet ja EU:n sisäinen turvallisuus: kansalaisten suojelu ja laittoman kaupan estäminen esitetään samaa virheellistä tietoa Suomen asetiheydestä.
Heinosen mukaan Suomi ei poikkea asetiheydeltään muiden eurooppalaisten maiden tasosta. Virheellinen tieto on hänen mukaansa lähtöisin Geneve Graduate Institute of International Studiesin julkaisusta Small Arms Survey 2007.
– Julkaisussa väitetään Suomessa olevan yksityishenkilöiden hallussa rekisteröityjä ja rekisteröimättömiä aseita yhteensä 2,1–3,6 miljoonaa kappaletta, mikä tarkoittaisi asetiheydeltään 41–69:ää kappaletta jokaista sataa asukasta kohden, Heinonen kirjoittaa hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.
Hänen mukaansa Suomen aserekisterissä on noin 1,6 miljoonaa asetta. Kansanedustaja huomauttaa, että tutkimuksen perusteella yksityisillä henkilöillä pitäisi Suomessa olla hallussaan 0,6–1,3 miljoonaa luvatonta asetta.
– Väite kuulostaa epärealistiselta, Heinonen toteaa.
Hänen mukaansa komission tiedonanto liioittelee myös ampuma-aseilla tehtävien henkirikosten määrää Suomessa. Heinosen mukaan komissio väittää, että Suomessa tapettaisiin 0,45 henkilöä 100 000 asukasta kohden. Oikeusministeriön alaisen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen henkirikoskatsauksesta vuodelta 2013 kuitenkin Heinosen mukaan selviää, että todellinen luku esimerkiksi vuonna 2012 oli 0,35.
– Ampuma-asetiheydessä asetumme todellisuudessa tyypillisten demokraattisten länsimaiden ryhmään yhdessä esimerkiksi Ranskan, Kanadan, Ruotsin, Itävallan sekä Saksan kanssa, joissa harrastetaan metsästystä tai ammuntaa. Kuitenkin tämä Small Arms Surveyn tuottama niin sanottu Jemen-myytti elää vuodesta toiseen ja antaa Suomen ampuma-aseiden määrästä jatkuvasti väärää tietoa, Heinonen kirjoittaa.
Hän kysyykin kirjallisessa kysymyksessään ampuma-aseista vastaavalta sisäministeri Päivi Räsäseltä (kd.), millä tavoin tämä ryhtyy korjaamaan ampuma-aseiden asetiheyttä Suomessa koskevaa väärää tietoa. Heinosen mukaan sitä käytetään myös eduskunnassa jaetuissa materiaaleissa.