Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan kyselyssä todetaan, että ”ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kotoutumisen lähes täydellinen epäonnistuminen” on yleiseurooppalainen ilmiö.
Saarakkalan mukaan Ruotsin Husbyn lähiön maahanmuuttajamellakat ja Pariisin 2005 valtavat väkivallanteot ovat paljon puhuttelevia esimerkkejä eurooppalaisen kotouttamispolitiikan haaksirikosta.
Kansanedustajan mielestä ongelman ytimessä on hallitsematon maahanmuutto ja myös ”Länsi-Euroopassa harjoitettu monikulttuurisuuspolitiikka, joka sallii etnisten tai kulttuuristen vähemmistöryhmien elävän kuin alkuperämaassaan välittämättä valtavirtayhteiskunnan tapa- ja oikeusnormeista”.
– Maahanmuuttajataustaisen nuorison häiriökäyttäytymisen torjunnassa eivät siis riitä vain nykyinen kantaväestölle kohdistettu antirasismikasvatus ja vähemmistökulttuuristen erityistapojen valtiojohtoinen tukeminen, vaan painopisteen on syytä siirtyä maahanmuuttajien oman vastuun ja yhteiskunnalle osoitetun puuttumisoikeuden periaatteille.
– Valtiovallan olisikin syytä luopua rakenteellisen rasismin kaltaisista yksinkertaisista selityksistä maahanmuuttajanuorison häiriökäyttäytymistä analysoitaessa ja ryhdyttävä tämän ongelman systemaattiseen ratkaisemiseen realistisista lähtökohdista käsin, kyselyssä todetaan.
Saarakkalan mukaan niin sanotut pehmeät kotouttamispoliittiset keinot kaipaavat Suomessa tehostusta niiden nuorten osalta, jotka päättäväisesti kieltäytyvät hyväksymästä suomalaisen yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja maamme keskeisiä perusarvoja.
Hänen mielestään harkittavaksi voisi tulla Amsterdamin aloittama käytäntö virkamiesjohtoisesta pahimpien häiriökäyttäytyjien lähettämisestä ”tietyiltä asuinalueilta” kuuden kuukauden pakolliselle käyttäytymiskurssille.
– Kyse ei olisi syrjivästä käytännöstä, sillä kurssitus koskisi kantasuomalaisia sekä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä yhdenvertaisesti. Tähän Amsterdamin kurssitusmalliin sisältyisi maahanmuuttaja- ja muun taustan omaavien ongelmayksilöiden lähettäminen kasvukeskusten ulkopuolelle pois kaupungin vuokrataloista erityisiin majoituskohteisiin, joissa he olisivat sosiaalityöntekijöiden sekä poliisin ympärivuorokautisen valvonnan alla kuuden kuukauden ajan, Saarakkala toteaa kyselyssään.
– Pelote pakollisesta siirtämisestä tutusta elinympäristöstä valvotulle alueelle rajoitetuksi ajaksi voisi toimia tehokkaana kannustimena erityisesti monelle häiriökäyttäytyvälle maahanmuuttajanuorelle toimimaan suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen mukaisesti.
– Tämä vahvistaisi automaattisesti integraatiota sekä sujuvoittaisi eri etniskulttuurisen taustan omaavien ihmisten toimivaa yhteiseloa Suomessa varsinkin maahanmuuttajien suosimissa lähiöissä, kansanedustaja katsoo.