Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho haluaa esteettisten täyteainehoitojen villin lännen kuriin.
Hänen mukaansa esteettisiin hoitoihin ja veitsettömään kirurgiaan turvaudutaan nykyään entistä useammin ja se näkyy myös komplikaatioiden määrässä. Täyteaineilla tehtävä kasvojen kohotus, pistoksina annettava juonteiden silotus ja huulten täyttöjen suosio ovat huomattavasti lisääntyneet.
Edustaja Laiho jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen esteettisiä täyteaineita pistävien ammattitaitovaatimuksista ja toimintaan liittyvistä riskeistä.
Laihon mukaan täyteainehoitojen ongelmat piilevät siinä, että ala ei ole käytännössä mitenkään säädeltyä eikä valvottua toimenpiteiden tekijöiden ammattitaidon ja potilasturvallisuuden osalta.
– Täyteaineita, kuten hyaluronihappogeeliä, saa ostettua netistä vapaast,i ja pistäjiltä ei vaadita lainkaan virallista pistoskoulutusta tai anatomian tuntemusta. Suomessa kuka tahansa saa kutsua itseään esteettisten täyteainehoitojen antajaksi ja alan asiantuntijaksi, Laiho toteaa tiedotteessa.
– Täyteaineoperaatiot eivät ole riskittömiä ja siksi niiden tulisi kuulua vain lääkärien tai asianmukaisen pistoskoulutuksen saaneen terveydenhuollon ammattilaisen vastuulle. Pistoksen antajan pitäisi osata tunnistaa komplikaatioiden oireet ja osata hoitaa niistä mahdollisesti seuraavat allergiset reaktiot ja muut komplikaatiot. On käsittämätöntä, miten lepsusti Suomessa suhtaudutaan pistettäviin aineisiin.
Terveydelliset haitat
Laihon mukaan väärään paikkaan tai väärin annosteltuna hyaluronihappogeelit saattavat aiheuttaa vakavia terveydellisiä haittoja, joista pahimpina sokeutuminen, verisuonen tukkeutumiset sekä kasvojen alueen kuoliot. Näiden lisäksi mahdollisia komplikaatioita ovat allergiset reaktiot, tulehdukset, arpeutumiset ja muut ulkonäköön vaikuttavat haitat. Näistä voi pahimmillaan aiheutua elinikäisiä ongelmia ja työkyvyttömyyttä.
– Tämänhetkinen lainsäädäntö ei estä tilaamasta ulkomailta täyteaineita, joiden turvallisuudesta ja laadusta ei ole mitään takeita. Tietävätkö ihmiset, että tämä on oikeasti täysin valvomaton kenttä? Harva oikeasti tietää pistäjän ammattitaidon, aineiden alkuperän, turvallisuuden sekä oman oikeusturvan heikkouden ongelmatilanteissa, Laiho sanoo.
– Ihmiset todennäköisesti olettavat ja luottavat, että Suomessa asiat on hoidettu niin, että kenellä tahansa voi käydä pistettävänä turvallisesti. Mutta näin ei siis käytännössä ole. Asia on toinen, jos kyseessä on terveydenhuollon yksikkö ja terveydenhuollon ammattihenkilö, sillä silloin potilasturvallisuudesta on huolehdittava ja toimintaa valvotaan.
Laihon mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja yksityisiä terveydenhuollon palveluita valvotaan omalla lainsäädännöllä, mutta muualla annettavat pistoshoidot jäävät potilasturvallisuuslain ja Valviran valvonnan ulkopuolelle.
Laiho vaatii hallitusta tarttumaan tähän selkeään harmaaseen ongelma-alueeseen, johon liittyy merkittäviä potilasturvallisuusriskejä ja oikeusturvakysymyksiä niin asiakkaiden kuin palvelun toteuttajan näkökulmasta.
Hän kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko hallituksella aikeita tehdä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä koskien esteettistä alaa. Laiho ehdottaa myös, että haittailmoituksen teko olisi velvoittavaa ja tiedot haittavaikutuksista olisivat avoimesti asiakkaiden saatavilla.