Nuorten liikenneturvallisuus on aihe, joka puhuttaa paljon ja syystäkin. Lähes joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on 15–24-vuotias, ja ikäryhmän liikenneturvallisuus on Suomessa alle EU:n keskitason, sanoo poliisitaustainen kansanedustaja Marko Kilpi (kok.).
– Yhtenä syynä tähän on heinäkuussa 2018 voimaan astunut uusi ajokorttilaki, joka helpotti ajokortin saantia ikäpoikkeusluvalla jo 17-vuotiaana. Ennen uudistusta vuosittain myönnettiin vain muutamia ajokortteja ikäpoikkeusluvalla, kun uudistuksen jälkeen niitä on myönnetty jo yli 30[nbsp]000 nuorelle, hän sanoo.
Uudistuksen myötä teoriavaatimus väheni kahdeksaan tuntiin ja ajoharjoittelu kymmeneen. Siitäkin viisi tuntia voi harjoitella ajosimulaattorilla. Nämä vähennykset ovat johtaneet Kilven mukaan siihen, että mahdollisuudet vaikuttaa nuorten kuljettajien asenteisiin ja vastuulliseen ajotapaan ovat heikentyneet.
– Nyt on alettu korjaamaan sitä synkkää satoa, minkä uudistus on saanut aikaan. Lain voimaan tulon jälkeen on tapahtunut yli 170 onnettomuutta, joissa osallisena on 17-vuotias kuljettaja, joissa on kuollut 15 ja loukkaantunut 257 ihmistä, Kilpi toteaa.
Liikenne- ja viestintäministeriöllä on valmistelussa ajokortti-iän laskeminen 17-vuoteen, jonka jälkeen ajokortin saaminen ei vaatisi enää poikkeuslupaa, vaan huoltajan suostumus riittäisi.
Tämä nostaisi arviolta 17-vuotiaiden autoilijoiden määrää vuodessa noin 30[nbsp]000. Uudessa mallissa rajoitettaisiin nuorten auton käyttöä viikonloppuöisin, sekä kuljettajan tulisi käyttää autossa nuoren kuljettajan tunnusta.
– Uudistuksella varmasti vähennetään byrokratiaa, mutta liikenneturvallisuutta sillä ei lisätä. Liikenneturvallisuutta lisääviä toimia olisivat ennaltaehkäisevä toiminta, poliisien riittävä resurssointi ja ajokorttilain muutos, jossa 17-vuotiaalla olisi mahdollista saada ajokortti ikäpoikkeusluvalla vain hyvästä, perustellusta syystä, Kilpi toteaa.
Hän jätti asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.