Kun tuloksia vertailee kahden vuoden takaisiin lukuihin, suomalaiset vaativat yhä tiukemmin, että hallinnon on oltava lainmukaista, riippumatonta ja riittävästi resursoitua. Myös vaikutusten arviointia pidetään selvästi aikaisempaa tärkeämpänä.
Valtaenemmistö ajattelee, että Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 85 prosenttia kansalaisista. Tämä mielipide on selvästi varmentunut kahden vuoden takaisesta kyselystä. Nyt 49 prosenttia on täysin tätä mieltä, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 37 prosenttia.
– Näkyykö näissä tuloksissa sekava yhteiskunnallinen tilanne maailmalla? Suomalaiset tuntuvat arvostavan entistä enemmän omaa hallintoaan. Emme ole valmiita tinkimään piiruakaan hallinnon lainmukaisuudesta tai riippumattomuudesta, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.
– Tulokset voi tulkita vastalauseeksi yhteiskunnallisten instituutioiden rapauttamiselle ja esimerkiksi korruptiolle, joista saadaan nyt merkkejä muun muassa monista Euroopan maissa, hän jatkaa.
Valtaosa, eli 86 prosenttia suomalaisista katsoo myös, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. Myös näin ajattelevien määrä on lisääntynyt kahdessa vuodessa, joskin vähemmän.
Kysymys julkisen hallinnon supistamisesta jakaa vastaajajoukon kahtia. Vastaajista 46 prosenttia ei haluasi supistaa ja 39 prosenttia asettuu päinvastaiselle kannalle. Vastaajista 15 prosenttia ei osaa sanoa, mitä ajattelisi asiasta.
Lainmukaisuus ykkössijalla
Hyvän hallinnon tunnusmerkeistä kärjessä ovat edelleen lainmukaisuus, asiantuntemus ja avoimuus. Näitä pitää erittäin merkittävinä tai merkittävinä 94 prosenttia kansalaisista.
Hyvän hallinnon tunnusmerkkien merkitys on kautta linjan vahvistunut kahden vuoden aikana. Esimerkiksi lainmukaisuutta piti nyt erittäin merkittävänä 76 prosenttia, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 65 prosenttia.
Myös hallinnon riippumattomuutta, riittävää resursointia ja vaikutusten arviointia voimakkaasti kannattavien osuus oli hypähtänyt verrattuna kahden vuoden takaiseen.
Osa hyvän hallinnon tunnusmerkeistä koetaan yhtä tärkeiksi puoluekannasta riippumatta. Tällaisia ovat lainmukaisuus, asiantuntemus ja riippumattomuus. Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, tarkoituksenmukaisuus ja taloudellisuus ovat puolestaan tekijöitä, joiden merkittävyys koetaan jonkin verran eri tavoin eri puolueita kannattavien joukossa.
Tämän vuoden tutkimuksessa hyvän hallinnon tunnusmerkistöön lisättiin asiakaslähtöisyys, jota pitää sitäkin erittäin tai melko merkittävänä 92 prosenttia suomalaisista. Tästä ominaisuudesta ei siis ole vertailutietoa kahden vuoden takaa.