Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista puolustaisi Suomea sotilaallisesti myös epävarmalta vaikuttavissa tilanteissa.
Tämä on kolme prosenttiyksikköä suurempi luku kuin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) marraskuisessa mielipidemittauksessa. Vastaajaryhmän suuruus molemmissa tutkimuksissa oli hieman runsaat tuhat henkeä.
MTS:n viimevuotisessa tutkimuksessa huomiota herätti erityisesti se, että alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahto näytti laskeneen merkittävästi. Enää hieman alle puolet (49 %) nuorista kannatti MTS:n teettämässä tutkimuksessa sotilaallista puolustautumista kaikissa tilanteissa, kun vuotta aiemmin eli marraskuussa 2017 tällä kannalla oli ollut 66 prosenttia saman ikäryhmän vastaajista.
Nyt tehdyssä tutkimuksessa sotilaallisen puolustautumisen kannalla oli 62 prosenttia alle 25-vuotiaista eli 13 prosenttiyksikkö enemmän kuin viime marraskuussa. Lukujen suuren eron taustalla on todennäköisesti alle 25-vuotiaiden vastaajien pieni määrä molemmissa tutkimuksissa, mikä kasvattaa virhemarginaalia yksittäisten vastaajaryhmien osalta.
Molempien tutkimusten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto vaihtelee paljon ikäryhmittäin ja sukupuolittain.
Taloustutkimuksen henkilöhaastatteluina toteutetussa tutkimuksessa Suomen sotilaallista puolustamista kaikissa tilanteissa kannatti 55 prosenttia 25-34-vuotiaista (MTS 62 %), 65 prosenttia 35-49-vuotiaista (MTS 69 %) ja 77 prosenttia 50-79-vuotiaista (MTS 72 %). Miehistä 79 prosenttia (MTS 70 %) ja naisista 59 prosenttia (MTS 62 %) on sotilaallisen puolustautumisen kannalla kaikissa tilanteissa.
Yleinen asevelvollisuus suurin vahvuus
Taloustutkimus tiedusteli vastaajilta myös, mitkä ovat Suomen puolustuksen suurimmat vahvuudet. Ylivoimaisesti suurimpana vahvuutena pidetään yleistä asevelvollisuutta, jonka valitsi tutkimuksessa vahvuudeksi 69 prosenttia vastaajista.
Toiseksi suurimpana vahvuutena (34 %) pidetään sotilaallista yhteistyötä muiden valtioiden kanssa. Sotilaallisen liittoutumattomuuden valitsi vahvuudeksi 31 prosenttia vastaajista. Tutkimuksessa pyydettiin nimeämään kaksi suurinta vahvuutta.
Tutkimuksen mukaan 36 prosenttia suomalaisista pitäisi Suomen jatkossakin sotilaallisesti liittoutumattomana valtiona, mutta 33 prosenttia pyrkisi kuitenkin kehittämään ja laajentamaan EU:n sotilaallista yhteistyötä. Vastaajista 12 prosenttia kannatti liittymistä Natoon ja vastaavansuuruinen joukko tutkimuksen vastaajista halusi solmia puolustusliiton Ruotsin kanssa.
Lähes puolet vastaajista (44 %) kannatti Nato-option säilyttämistä keinovalikoimassa myös tulevaisuudessa.
Taloustutkimuksen tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1005 henkilöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, suuralue- ja kuntatyyppijakautuma. Tutkimus on tehty Omnibus-tutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kodeissa. Tilastollinen virhemarginaali on koko otoksesta suurimmillaan noin ± 3,2 prosenttiyksikköä. Haastattelut tehtiin 4.4.–25.4.