Tämä selviää työ- ja elinkeinoministeriön tuoreesta Maaseutu 2014 -barometristä.
Barometrin mukaan maaseudulla on tärkeä rooli suomalaisten elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Eri vastaajaryhmät näkevät, että maaseudun merkitys Suomelle tulevaisuudessa jopa lisääntyy.
Maaseudulla nähdään olevan potentiaalia monien nykyisten ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittymiseen. Erityisesti uusiutuvan energiantuotannon, lähiruoan ja siihen liittyvien palvelujen sekä elämys- ja virkistyspalvelujen mahdollisuuksien nähdään paranevan voimakkaasti.
Maaseutua pidetään hyvänä toimintaympäristönä myös innovatiiviselle yrittäjyydelle.
Suomalaisten mielikuva maaseudusta on erittäin myönteinen. Maaseutuun liitetään vahvasti luonto, aitous ja hyvä elämä. Myös ympäristöystävällinen elämäntapa liitetään maaseutuun.
Sen sijaan negatiivisia määreitä, kuten stressiä ja kansantalouden rasitteena olemista, maaseutuun ei liitetä. Maaseudun ja kaupunkien nähdään täydentävän toisiaan.
Maaseutukatsaus 2014 ennakoi, että maaseutualueilla tuotetaan jatkossa yhä enemmän esimerkiksi matkailuun, biotalouteen, energian tuotantoon ja kaivosteollisuuteen liittyviä tuotteita ja palveluita. Ne myös tuovat maaseudulle lisää työpaikkoja. Yksityisiin palveluihin ja jalostukseen syntyy uusia yrityksiä.
Lisääntyvät elintarvikeskandaalit monikansallisissa tuotantoketjuissa sekä kestävä kehitys, paikallisuus ja elintarviketurvallisuus vauhdittavat lähiruoan kysyntää.
Uusiutumattomien luonnonvarojen niukkuus vauhdittaa vihreän talouden sekä biotalouden kehitystä. Bioaikakausi nostaa maaseutualueet uuden innovoinnin keskiöön.
Maaseutuasuminen houkuttaa
Etäisyydet julkisten palvelujen toimipisteisiin ja muihin palveluihin ovat maaseudulla pidentyneet. Tulevaisuuden näkymänä on, että omaehtoisesta palveluiden järjestämisestä sekä sähköisistä palveluista saadaan uusia ratkaisuja koettuihin ongelmiin.
Katsauksessa ennakoidaan, että maaseudun paikallisyhdistykset huolehtivat muun muassa kimppakyytien ja yhteiskuljetusten järjestämisestä. Omaehtoiseen palvelujen järjestämiseen syntyy osuuskuntia ja yrityksiä.
Palveluvalikoimassa yleistyvät hybridi-palvelut, jolloin osa palveluihin liittyvistä toimista hoidetaan kasvokkain ja osa verkon kautta sähköisinä palveluina. Palveluja tuotetaan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä.
Maaseutuasuminen nähdään houkuttelevana ja sille on kysyntää. Joka kolmas barometrin vastaaja haluaisi asua vakituisesti maaseudulla, mutta tällä hetkellä se toteutuu vain viidenneksellä. Samaan aikaan maaseudulla asuva väestö on vähentynyt.
Maaseutukatsauksessa ennakoidaan, että maaseutualueet muuttuvat entistä enemmän ”asumisen maaseuduksi” eli suurin osa maaseudulla asuvista käy muualla töissä. Erityisesti kaupunkien kehysalueilla ja muilla kaupunkien lähellä sijaitsevilla maaseutualueilla tämä kehitys korostuu.