Valtioneuvosto hyväksyi keskiviikkona uuden tulevaisuusselonteon. Lähes 70-sivuinen julkaisu käsittelee tällä kertaa kestävää kasvua ja hyvinvointia. Tarkastelu ulotetaan vuoteen 2030.
Selonteon valmistelua on vetänyt elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) johtama ministerityöryhmä.
– Yksi kattava ajatus, joka tässä selonteossa käy heti alkumetreiltä asti ilmi on se, että se hyvinvointilupaus, jonka olemme kansalaisille antaneet, on mahdotonta toteuttaa ilman merkittävää kasvua, Vapaavuori totesi tiedotustilaisuudessa.
Vapaavuori korosti, ettei paperi ole” toimenpideohjelma tai lista toimenpiteistä”. Selonteossa käydään läpi Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja kehityspolkuja.
Selonteon keskeisiä ajatuksia on, että hyvinvoinnin säilyttämiseksi Suomi tarvitsee kestävää kasvua tavoittelevia yrityksiä, jotka kykenevät tarttumaan avautuviin mahdollisuuksiin nopeasti ja lisäämään työpaikkoja. Kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin perustana ovat selonteon mukaan sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus.
Luodaan uutta
Vapaavuori sekä pääministeri Jyrki Katainen (kok.) toivovat, että selonteon pohjalta viriää vilkas tulevaisuuskeskustelu. Prosessin seuraava, ensimmäistä kertaa toteutettava vaihe on työn jalkauttaminen ministeriöihin.
– Tavoitteena on, että ministeriöiden oma ennakointityö ensi vaalikautta varten käynnistyy tästä, Vapaavuori sanoi.
Vaikka suuri yleisö saattaa kaivata konkretiaa, Katainen muistutti tulevaisuuden ennakoimisen olevan tärkeää. Hän nosti esiin 1990-luvun laman aikaiset toimet. Samaan aikaan kun leikattiin, muun muassa satsattiin tutkimukseen ja kehitykseen. Myös telemarkkinoiden sääntelyä helpotettiin.
– Kun taaksepäin katsoo, nämä loivat uutta. Semmoista, mitä päättäjät eivät varmasti osanneet nähdä, että mihin sillä päästään, Katainen sanoi.
Suomen hallitukset laativat tulevaisuusselonteon kerran hallituskaudessa. Edellinen, Matti Vanhasen II hallitus päätti hallitusohjelmassaan laatia ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon. Se valmistui vuonna 2009.
Eduskunnan täysistunto ja tulevaisuusvaliokunta käsittelevät selontekoa myöhemmin tänä vuonna. Vapaavuori sanoi toivovansa, että selonteko kaivetaan esiin erityisesti seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Katainen pahoitteli
Osa tulevaisuusselontekoprosessia on filosofi Pekka Himasen ja professori Manuel Castellsin vetämä kansainvälinen tutkimushanke. Kestävän kasvun malli -hankkeen loppuraportti julkistetaan erikseen ensi viikolla, mutta tuloksia on hyödynnetty myös selonteossa.
Median huomio on kiinnittynyt selonteon valmisteluprosessissa erityisesti Himasen rooliin, sillä Kestävän kasvun malli- hankkeen hintaa ja kilpailuttamatta jättämistä on arvosteltu.
Katainen pahoitteli tiedotustilaisuudessa, jos hankkeesta on jäänyt käsitys oikaisemisesta ohi asiaan kuuluvien prosessien.
– On käyty läpi, ettei näin ole ollut. Mutta tietysti vastaavissa tapauksissa pitää pystyä entistä tarkemmin käymään läpi kilpailutukseen liittyvät kysymykset ja erityisesti se, että kerrotaan hankkeiden taustat, hän sanoi.
– Tarkoitus oli se, että kansainvälinen tutkijajoukko, joka tekee aika samankaltaista työtä, voisi kontribuoida Suomen pohdiskeluun, Katainen sanoi.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka totesi syyskuussa, että Himasen vetämä hanke olisi ollut perusteltua kilpailuttaa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti yksimielisesti kesäkuussa, ettei Katainen toiminut lainvastaisesti Himaselta tilatun tutkimuksen yhteydessä.