Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wibergin mukaan jo nyt on massiivisessa käytössä joukko tekniikoita, joilla hankitaan kansalaisista poliittisessa kampanjoinnissa hyödyllistä dataa.
”Harva meistä on ihastunut ajatuksesta, että äänestyskäyttäytymistämme määrittäisi pitkälle se, mitä uutisvirrassamme sattuu kulloinkin olemaan. On kuitenkin jo osoitettu vakuuttavasti, että uutisvirtamme vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseemme”, Wiberg kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.
Hän luettelee kuusi jo käytössä olevaa tekniikkaa, joilla kerättyä tietoa käytetään mainonnan tehostukseen. Ensinnäkin kansalaisista tehdään yleisösegmentointeja eli sen kartoittamista, millaisiin väestöryhmiin äänestäjät jakautuvat. Lisäksi eri laitteista kerättyä dataa, kuten sijaintitietoja, yhdistellään.
Asennekartoituksilla kerätään tietoa ihmisten asenteista ja tunnetiloista. Tekoälyä ja koneoppimista voidaan hyödyntää esimerkiksi sisältöä automaattisesti tuottamalla sekä äänestystulosten ennakointiin henkilökohtaisen datan perusteella.
Uusia jakelukanavia, älyvaatteita ja virtuaalitodellisuutta voidaan Wibergin mukaan myös hyödyntää poliittiseen kampanjointiin. Sentimenttianalyysilla voidaan kartoittaa ihmisten kantoja, asenteita tai mielipiteitä jostakin tietystä aihepiiristä, henkilöstä tai poliittisesta ehdotuksesta.
”Näitä menetelmiä otetaan jatkuvasti käyttöön. Vuoden 2017 Ison Britannian vaaleissa käytetyistä mainosrahoista peräti 40 % oli digitaalimenetelmien soveltamisesta aiheutuneita kuluja”, Wiberg sanoo.
Hänen mielestään ”kansalaisia huolettaa aivan liian vähän, mistä poliittisen kampanjoinnin datat ovat peräisin, miten data on kerätty ja jaettu sekä ovatko sovelletut menettelyt laillisia ja läpinäkyviä”.
Vaalilainsäädäntömme laahaa Wibergin mukaan pahasti jäljessä.
”Vaakalaudalla ovat kuitenkin aivan perustavat arvot: poliittisen kampanjoinnin totuudenmukaisuus, reiluus, kilpailijoiden kunnioittaminen, ylipäänsä luottamuksen ylläpitäminen kampanjointia kohtaan. Ainakin puolueiden tulisi sitoutua yhteisiin sääntöihin. Näitä sääntöjä koskeva keskustelu ei ole meillä vielä alkanutkaan.”
EU:ssa komissio on uudistamassa puoluerahoitusta koskevaa sääntelyään. Tavoitteena on sakottaa niitä, jotka väärinkäyttävät äänestäjien yksityisiä tietoja vaikuttaakseen vaalikampanjoihin.
”Korkea aika olisi Suomessakin aloittaa tätä koskeva säädössuunnittelu ja pelisääntöjen luominen puolueiden kesken”, Wiberg sanoo.