EU-kansalaiset haluaisivat, että EU:lla olisi enemmän valtuuksia toimia kriisitilanteissa kuten koronaviruspandemian yhteydessä, selviää Euroopan parlamentin tilaamasta kyselystä.
Vastaajasta 69 prosenttia haluaa, että EU:lla olisi suurempi rooli kriisin hoitamisessa. Samaan aikaa lähes kuusi kymmenestä vastaajasta on tyytymättömiä EU-maiden väliseen solidaarisuuteen pandemian aikana.
Alle neljännes vastaajista (22 %) ei ole samaa mieltä väittämän kanssa. Vastaajat Puolassa ja Irlannissa olivat eniten yhtä mieltä toteamuksen kanssa, kun taas Tshekissä ja Ruotsissa vastaajat olivat eniten eri mieltä väittämän kanssa.
Suomalaisista vastaajista 59 prosenttia oli sitä mieltä, että EU:lla tulisi olla enemmän toimivaltaa koronapandemiaa vastaavien kriisien hoitamisessa, ja 42 prosenttia oli tyytyväisiä EU-jäsenmaiden väliseen solidaarisuuteen koronapandemian aikana.
EU-kansalaiset haluaisivat EU:n keskittyvän ensisijaisesti lääkintävarusteiden riittävyyden takaamiseen kaikissa jäsenmaissa, tutkimusrahoituksen jakamiseen rokotteen kehittämistä varten, jäsenmaiden rahalliseen tukemiseen ja tieteellisen yhteistyön parantamiseen jäsenmaiden välillä.
Sen lisäksi, että kansalaiset vaativat EU:lle lisää toimivaltuuksia ja koordinoidumpia EU-toimia, on suurin osa kansalaisista tyytymättömiä EU-maiden väliseen solidaarisuuteen pandemian yhteydessä. Vastaajista 57 prosenttia eivät ole kovin tyytyväisiä tämänhetkiseen solidaarisuuden tasoon ja 22 prosenttia eivät ole ollenkaan tyytyväisiä. Vain kolmasosa vastaajista (34 %) on tyytyväisiä tilanteeseen.
Vastaajat Irlannissa, Tanskassa, Alankomaissa ja Portugalissa ovat eniten tyytyväisiä tilanteeseen, kun taas vastaajat Itävallassa, Belgiassa ja Ruotsissa ovat vähiten tyytyväisiä.
Toimet tunnetaan, mutta ne eivät ole riittäviä
Neljä kolmesta vastaajasta EU:n alueella toteaa kuullensa, nähneensä tai lukeneensa EU-toimista koronapandemiaa vastaajaan. Vastaajista kolmasosa (33%) myös tietää, mistä toimissa on kyse.
Kuitenkin noin puolet (52 %) EU-toimet tuntevista vastaajista ei ole tyytyväisiä toimiin. Vastaajista vain 42 prosenttia on tyytyväisiä toimiin.
Eniten tyytyväisiä vastaajia on Suomessa, Alankomaissa ja Tanskassa. Tyytymättömimmät vastaajat löytyvät Italiasta, Espanjasta ja Kreikasta. Vastaajat Itävallassa ja Bulgariassa ovat myös melko tyytymättömiä.
Enemmistöllä taloudellisia vaikeuksia
Selvä enemmistö vastaajista (58 %) toteaa kyselyssä kokeneensa henkilökohtaisia taloudellisia vaikeuksia koronapandemian alun jälkeen.
Näihin vaikeuksiin kuuluvat tulojen menetys (30 %), työttömyys tai osittainen työttömyys (23 %), henkilökohtaisten säästöjen käyttö suunniteltua aiemmin (21 %), vuokran, lainan tai laskujen maksuun liittyvät vaikeudet (14 %) sekä kunnollisten aterioiden hankkimiseen liittyvät vaikeudet (9 %).
Yksi kymmenestä vastaajasta toteaa joutuneensa pyytämään perheeltään tai ystäviltään rahallista apua. Vastaajista kolme prosenttia on joutunut kokemaan konkurssin.
Eniten vaikeuksia ovat kokeneet vastaajat Unkarissa, Bulgariassa, Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa. Vähiten taloudellisia vaikeuksia on ollut vastaajilla Tanskassa, Alankomaissa, Ruotsissa, Suomessa ja Itävallassa. Näissä maissa koronaviruspandemia ei ole aiheuttanut mitään taloudellisia vaikeuksia yli puolelle vastaajista.
Suomessa vaikeuksia ei ole kohdannut 54 prosenttia vastaajista, Ruotsissa 53 prosenttia, Tanskassa 66 prosenttia ja Alankomaissa 57 prosenttia.
Kysely toteutettiin verkossa 23.4.-1.5. ja siihen osallistui 21[nbsp]804 vastaajaa 21 EU-maasta. Kyselyyn voivat vastata 16-64-vuotiaat kansalaiset. Kansallisten tasojen edustavuus varmistettiin sukupuolta, ikää ja aluetta koskevilla kiintiöillä.