Vaikka useimmat aloitteet on hylätty eduskunnassa, sekä tutkijat että kansalaiset näkevät aloitejärjestelmässä mahdollisuuksia demokratian vahvistamiseen, kertoo Turun yliopiston selvitys.
Tutkimuksessa kartoitettiin kansalaisten osallistumismuotojen käyttöä ja vaikutuksia niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla.
Kansalaisaloitteet ovat valtakunnallisista osallistumiskanavista käytetyin. Sitä käyttävät keskimääräistä enemmän poliittisesti aktiiviset, mutta sitä hyödyntävät myös sellaiset usein poliittisesti marginalisoituvat ryhmät kuten työttömät ja nuoret.
Kansalaisaloitteiden keräämien allekirjoitusten määrä ylitti syksyllä kaksi miljoonaa. Aloitteita on pantu vireille jo yli 500, mutta allekirjoitukset kasautuvat voimakkaasti menestyneimmille aloitteille.
Aloitteiden takaa löytyy sekä perinteisiä järjestöjä että uutta kansalaistoimintaa, jota aloitteen avulla pyrittiin synnyttämään. Kansainvälisesti poikkeuksellinen mahdollisuus tehdä aloitteita sähköisesti on monipuolistanut sekä vireillepanijoiden että allekirjoittajien joukkoa.
– Vähäinen kannatus ei välttämättä ole ongelma, sillä myös pieni allekirjoitusmäärä voi olla selkeä signaali aloitteen vireillepanijoille. Joka tapauksessa on selvää, että aloitteiden avulla on nostettu poliittiseen keskusteluun aiheita, jotka muutoin olisivat jääneet huomiotta, sanoo akatemiatutkija Henrik Serup Christensen Åbo Akademistä.
Vuorovaikutteisuutta ja avoimuutta tarvitaan
Aloitteita on käsitelty mediassa ahkerasti. Vaikka vain tasa-arvoista avioliittolakia ajanut aloite on hyväksytty eduskunnassa, on osa aloitteista vauhdittanut asioiden etenemistä tavoiteltuun suuntaan.
Selvimpänä esimerkkinä tästä on hallitusohjelmaankin päätynyt kirjaus alueellisesta kielikokeilusta, josta edellinen eduskunta hyväksyi ponnen kansalaisaloitetta käsitellessään.
Vaikka aloitteiden kohtalo on laajasti tiedossa, kansalaiset arvioivat, että kansalaisaloite on tervetullut lisä suomalaiseen demokratiaan. Lähes 80 prosenttia katsoo kansalaisaloitteen parantaneen suomalaista demokratiaa.
Demokraattiset innovaatiot Suomessa – Käyttö ja vaikutukset paikallisella ja valtakunnallisella tasolla -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet professori Maija Setälä, akatemiatutkija Henrik Serup Christensen, tohtorikoulutettava Maija Jäske ja projektitutkija Elias Laitinen.