Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava esittää, että nopeampaan pysyvän oleskeluluvan saamiseen luodaan uusi pisteytykseen perustuva väylä. Se täydentäisi nykyistä järjestelmää ja helpottaisi kansainvälisten osaajien juurtumista Suomeen.
EU:n ulkopuolelta tulevien, oleskeluluvan tarvitsevien erityisasiantuntijoiden yleisimmät lähtömaat ovat tällä hetkellä Intia, Kiina ja Iso-Britannia.
– Suomen pitkän aikavälin kasvu edellyttää osaavaa työvoimaa myös ulkomailta. Nykyinen pitkälti työnantajavetoinen maahanmuuttojärjestelmä vastaa ensisijaisesti lyhyen aikavälin työvoimatarpeisiin. Katsomme Akavassa, että työperusteista maahanmuuttoa tulisi tarkastella vahvemmin pitkän aikavälin kasvupolitiikan välineenä, kertoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Tarvitsemme päätöksiä, joilla Suomi kykenee kilpailemaan kansainvälisistä osaajista ja toimia, joiden avulla pidämme heidät täällä. Ilman osaamista Suomi pysähtyy, Löfgren toteaa tiedotteessa.
Akavan esittämässä mallissa pisteytysjärjestelmä mahdollistaisi pysyvän oleskeluluvan saamisen nopeammin. Se perustuisi arvioon hakijan osaamisesta ja kotoutumispotentiaalista. Arvioinnissa huomioitaisiin tekijöitä, jotka tukevat työllistymistä Suomessa sekä edistävät kotoutumista, työelämän oikeudenmukaisuutta ja Suomen pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä.
Löfgren sanoi mediatilaisuudessa, että Akavan tavoitteena ei ole erityisesti houkutella uusia maahanmuuttajia Suomeen, mutta tärkeää olisi, että tänne jo työn perässä muuttaneita ei ajeta pois. Julkisuudessa käyty keskustelu on viime vuosina keskittynyt paljon suhdanteisiin ja maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin, vaikka Löfgrenin mukaan tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa.
Akava Worksin tilastojen mukaan kesällä 2025 voimaan tullut oleskelulupien 3/6 kuukauden sääntö näkyi loppuvuoden piikkinä oleskelulupien peruutuksissa. Säännön mukaan erityisasiantuntijoilla sekä Suomessa yli 2 vuotta työskennelleillä on kuusi kuukautta aikaa löytää uusi työ, muilla kolme.
Maahanmuuttajien pisteytysmalleja on käytössä useissa maissa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on parhaillaan käynnissä selvitys erilaisista malleista työperusteisen maahanmuuton järjestämiseksi. Kansainvälisen vertailun lisäksi selvitys arvioi, millaisia vaikutuksia pisteytyksen käyttöön ottamisella voisi olla Suomessa.
”Oleskelulupa yksin ei takaa kotoutumista”
Akavan erityisasiantuntija Jutta Linna korosti mediatilaisuudessa, että oleskelulupapäätöksiin liittyy joka tapauksessa hakijaan liittyvää harkintaa. Pisteytys tekisi valintakriteereistä läpinäkyvät.
– Mallissamme pysyvä lupa olisi mahdollista saada jopa ensimmäisenä lupana ja sen pisteytyskriteeristö olisi joustava: jollakin kriteeristön osa-alueella voisi kompensoida toista osa-aluetta. Tässä mallimme eroaa nykyisistä pysyvän oleskeluluvan ehdoista, Linna kertoo.
Akava painottaa, että pysyvän oleskeluluvan saaminen varhaisemmin vahvistaisi kansainvälisten osaajien psykologista turvallisuutta, lisäisi työmarkkinoiden joustavuutta ja vähentäisi työnantajilta lupabyrokratian tuomaa hallinnollista taakkaa.
– Työn takia Suomeen muuttaneiden kolmansien maiden kansalaisten oleskelua rajoittavat nykyisin lyhyet aikarajat työttömyyden kohdatessa. Epävarmuus vaikuttaa moniin elämänvalintoihin. Kun maahan muuttaneilla osaajilla on varmuus tulevaisuudestaan, he panostavat kielen oppimiseen ja verkostojen rakentamiseen sekä investoivat elämäänsä Suomessa. Se hyödyttää koko yhteiskuntaa, Linna sanoo.
Pysyvä oleskelulupa ei yksin takaa kotoutumista tai työllistymistä, joten myös yhteiskunnalta edellytetään Akavan mukaan toimia. Erityisen tärkeää on kehittää kielten opiskelun mahdollisuuksia ja kielitaidon arviointia sekä parantaa ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Tuoreen Akava Works -maahanmuuttokatsauksen mukaan Suomeen myönnettyjen työperusteisten oleskelulupien määrä ja erityisasiantuntijoiden oleskelulupien määrä on ollut hienoisessa kasvussa vuoden 2025 alusta lähtien, mutta taso on yhä matala. Tieteelliseen tutkimukseen haettujen oleskelulupien määrä on laskenut vuoden 2025 alusta.
Suomeen muuttavien asiantuntijoiden yleisimmät alat ovat informaatio ja viestintä sekä teollisuus.