Luottamus poliisin kykyyn kantaa vastuu yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta on pysynyt suunnilleen vuoden 2012 tasolla. Myös poliisin asiakaspalveluun oltiin tyytyväisiä, kertoo Poliisibarometri 2014.
Verrattaessa eri tehtäviä poliisin arvioidaan onnistuneen parhaiten lupapalveluissa, kiireellisiin hälytyksiin vastaamisessa ja liikennevalvonnassa.
Eniten parantamisen tarvetta on autovarkauksien ja raharikosten selvittämisessä sekä talousrikostorjunnassa.
Selvästi suurin muutos vuoden 2012 barometriin verrattuna on tapahtunut käsityksessä poliisin sisäisestä korruptiosta tai epäeettisestä toiminnasta. Aiempaa suurempi osa kansalaisista (40 %) pitää todennäköisenä, että kansalaiset tai muut tahot yrittävät korruptoida poliisia.
Peräti 42 prosenttia suomalaisista pitää nyt mahdollisena, että poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa. Asiaa todennäköisenä pitävien määrä on lisääntynyt 15 prosenttiyksikköä vuodesta 2012.
Rattijuopot, ampuma-aseet ja huumeet huolestuttavat
Rikollisuutta lähiympäristössä ongelmana pitävien osuus suomalaisista on vähentynyt jatkuvasti vuodesta 1999 ja on nyt pienempi kuin aikaisemmin. Vajaa viidennes suomalaisista pitää kuitenkin rikollisuutta lähiympäristössään vähintäänkin melko vakavana ongelmana.
Eri rikostyypeistä kansalaisia huolestuttavat eniten rattijuoppous, ampuma-aseella tehdyt rikokset ja huumeiden käyttö ja myynti.
Käsitykset eri valvontamuotojen merkityksestä liikenneturvallisuuden kannalta ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Liikenneturvallisuuteen voidaan kansalaisten mielestä vaikuttaa selvästi parhaiten rattijuopumusvalvonnan avulla. Seuraavaksi tärkeimpinä valvontamuotoina pidetään nopeusvalvontaa taajamissa, nopeusvalvontaa pääteillä ja raskaan liikenteen valvontaa.
Yli puolet suomalaisista on ollut jollain tavoin yhteydessä poliisiin viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Kansalaisista 80–88 prosenttia on tyytyväisiä poliisin asennoitumiseen, ammattitaitoon, huolellisuuteen/virheettömyyteen ja ripeyteen. Eniten parantamisen tarvetta löytyy asiakkaan arvostamisessa ja asiakkaan tilanteen ja mahdollisuuksien selvittämisessä.
Yli puolet suomalaisista katsoo poliisin suhtautuvan muista kulttuureista lähtöisin oleviin ihmisiin samalla tavoin kuin kantasuomalaisiin.
Suomalaisista 8 prosenttia oli joutunut rikoksen uhriksi tai kohteeksi vuonna 2014, mikä on kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2012. Yleisimmät rikokset ovat omaisuuden varastaminen ja omaisuuden vahingoittaminen. Isommissa kaupungeissa rikoksen uhriksi tai kohteeksi joutuminen on yleisempää kuin pienemmillä paikkakunnilla.
Tutkimus tehdään kahden vuoden välein ja siinä haastatellaan reilut tuhatta henkilöä eri puolelta Suomea.