Kansalaisten mielestä Suomella kestää kauan, ennen kuin talous on toipunut koronakriisiä edeltävälle tasolle. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan yhteensä 35 prosenttia yli tuhannesta vastaajasta uskoo toipumisen kestävän 2-3 vuotta. Vain viisi prosenttia uskoi toipumisen kestävän enintään vuoden.
Erittäin pessimistisesti toipumiseen uskoi kuusi prosenttia vastanneista. He eivät usko Suomen talouden toipuvan enää ennalleen.
Monelle talouden toipumisvauhti on vaikeasti ennakoitava. Peräti 19 prosenttia kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa kantaansa toipumiseen.
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä kyselyn vastauksissa näkyy hyvin suomalaisten epävarmuus.
– Enemmistö henkilöistä, jotka kyselyssä pystyi antamaan arvionsa talouden toipumisesta, ennakoi talouden toipuvan 2-3 vuodessa. Mutta paljon on heitäkin, jotka uskovat toipumisen kestävän huomattavasti pidempään tai toipumisen jäävän kokonaan toteutumatta.
Nummiaron mukaan finanssikriisin jälkeinen menetetty vuosikymmen on vielä lähimuistissa ja sen toistumista selvästi pelätään.
– Kantansa ilmoittaneista 20 prosenttia uskoo, että bkt:n toipumiseen menee kymmenen vuotta, vielä pidempään tai ei onnistu ollenkaan. Kriiseissä voidaan menettää tuotantokykyä ja tuottavuutta, mikä voi painaa kasvua vuosikausia. Varsinkin työttömien on vaikea nähdä valoa tunnelin päässä. Heistä kolmannes uskoo menetetyn vuosikymmenen toistumiseen, hän sanoo.
Nummiaro toteaa, että vastausten kirjo kuvaa hyvin talouden epävarmuutta. Kantansa ilmoittaneista seitsemän prosenttia uskoo, että bkt voi jo vuoden kuluttua olla täysin toipunut. Kaikkein optimistisemmin suhtautuivat nuoret (18-24-vuotiaat), joista 14 prosenttia arvioi toipumisen tapahtuvan vuodessa.
Kantansa esittäneistä suurin osa kuitenkin uskoo, että koetun V-pohjan jälkeen talouden toipuminen hidastuu, mutta toteutuu muutamassa vuodessa. Kantansa ilmoittaneista 43 prosenttia uskoo toipumisen vielä kestävän 2-3 vuotta ja 30 prosenttia uskoo sen venyvän 4-5 vuoteen.
– Koronan uusi aalto on Euroopassa ollut yllättävän raju ja monissa maissa tullaan kokemaan talouden tuplasupistuma eli neljännellä vuosineljänneksellä kasvu kääntyy jälleen negatiiviseksi. Suomessa lisäksi vienti ja investoinnit voivat jarruttaa toipumista, joten monivuotinen toipumisura voi hyvin olla mallia ”kaksi askelta eteen ja yksi taakse”, Nummiaro sanoo.
Työllisyyskehityksessä suomalaiset ovat lähes yhtä pessimistisiä kuin taloudenkin suhteen. Peräti 54 prosenttia vastanneista epäilee, että Suomen työllisyysaste palaa koronapandemiaa edeltävälle tasolle vasta 2-5 vuoden kuluttua.
Peräti joka kymmenes vastaaja epäilee, ettei Suomen työmarkkinat palaa enää ennalleen. Kantaansa ei osannut sanoa 19 prosenttia vastanneista.
Erityisesti työttömät hyvin pessimistiä
Jatkuvista lomautus- ja irtisanomisuutisista huolimatta kyselyyn vastanneista peräti 74 prosenttia kertoi, ettei koronakriisi ole vaikuttanut heidän talouteensa mitenkään.
Kyselyyn vastanneista hieman enemmän kuin joka kuudella (17 %) talous on heikentynyt kriisin seurauksena. Sen sijaan kuusi prosenttia vastanneista sanoi taloutensa vahvistuneen kriisin aikana.
Enemmistö heikentyneestä taloudesta kärsineestä kuitenkin uskoo, että heidän taloutensa tervehtyy ennalleen kriisin mentyä ohi. Kriisin vuoksi taloutensa heikentymisestä kertoneista 45 prosenttia ennakoi, että heidän taloutensa nousee taas ennalleen viimeistään kahden vuoden kuluttua.
Moni on kuitenkin menettänyt uskonsa tulevaan. Peräti 15 prosenttia ei usko, että heidän taloutensa palautuu enää ennalleen. Erityisesti työttömät ovat hyvin pessimistiä taloutensa toipumisen suhteen.
Epävarmuus heijastuu myös oman talouden kehitystä koskevista näkemyksistä. Peräti 18 prosenttia vastanneista ei osannut sanoa, milloin heidän heikentynyt taloutensa palaisi ennalleen.
Nummiaron mukaan kotitalouksien oman talouden tila on polarisoitunut koronakriisissä.
– Kantansa ilmoittaneista vähätuloisista (talouden bruttotulot alle 20[nbsp]000 euroa vuodessa) kotitalouksista 25 prosenttia sanoo oman taloutensa heikentyneen. Vaikutus laskee tulojen noustessa ja hyvätuloisista (talouden bruttotulot yli 85[nbsp]000 euroa vuodessa) vain 11 prosenttia kertoo taloutensa heikentyneen. Nuoret ovat olleet kriisissä, kuten tavallista, ottavana osapuolena, sillä heistä jopa 33 prosenttia kokee taloutensa heikentyneen, Nummiaro sanoo.
Kyselyn mukaan oman talouden korjaantuminen nähdään huomattavan kahtiajakautuneesti. Kantansa ilmoittaneista 41 prosenttia uskoo vuoden riittävän toipumiseen, mutta toisaalta 18 prosenttia on menettänyt uskonsa kokonaan.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely on toteutettu 25.9.-1.10. Kyselyyn vastasi yhteensä 1070 suomalaista, jotka olivat 15-74–vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.