Kolme neljästä katsoo, että lasten päivähoidon (74 %), nuorisotyön (72 %) ja liikunnan (72 %) järjestäminen kuuluvat kunnan vastuulle, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Selvä enemmistö kansasta vierittää vastuun yksittäiselle kunnalle myös kirjastoista (67 %), kulttuurista (61 %), kansalaisopistoista (59 %), rakennusvalvonnasta (57 %), lukiokoulutuksesta (57 %), jätehuollosta (56 %).
Maakunnan vastuulle halutaan selvimmin maakuntakaavoitus (61 %), erikoissairaanhoito (57 %), ammatillinen koulutus (51 %), ammattikorkeakoulut (48 %) ja kehitysvammaisten laitoshoito (45 %).
Valtiolle ei haluta siirtää mitään nyt kuntien järjestysvastuulla olevista tehtävistä.
Puoluekanta ei juuri vaikuta suhtautumiseen palveluiden järjestämisvastuusta. Hallitus- ja oppositiopuolueiden kannattajat suhtautuvat asiaan pitkälle samansuuntaisesti. Tosin kokoomuksen kannattajat ovat innokkaimpia siirtämään perusterveydenhuollon (62 %) ja sosiaalihuollon (51 %) maakunnille.
Vuonna 2012 toteutettiin vastaava tutkimus. Silloin maakunnan sijalla oli ”kuntien yhteistyö maakunnallisesti”. Tuolloin 22 tehtävästä 13 oli sellaisia, joissa kuntien maakunnallinen yhteistyö oli suosituin vaihtoehto. Nyt maakunta oli suosituin järjestäjä kuuden tehtävän osalta.
Kunnat ovat nykyisin vastuussa siitä, että kansalaiset saavat keskeiset palvelut. Järjestämisvastuun kantavat nykyisin yksittäiset kunnat tai kuntaa laajemmilla alueilla kuntayhtymät. Hallituksen suunnitelma on, että muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta (313 kpl) maakuntien (18 kpl) järjestämisvastuulle.
Kansalaisilta kysyttiin 22 asian osalta, mikä alueellinen kokonaisuus (maakunta, yksittäinen kunta tai valtio) olisi sopivin järjestämään palvelut riippumatta siitä kuka tuottaa palvelut. Osa palveluista oli sellaisia, joissa järjestämisvastuu on nykyisin kunnilla, osa sellaisia, joissa vastuu on kuntayhtymillä.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 3.-9. kesäkuuta. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1035. Vastaajat edustavat maamme 18–75-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.