Vain harva laskee vanhuuttaan pelkästään eläkkeen varaan. Suomalaisista peräti kolme neljästä säästää vanhuutta silmällä pitäen, ilmenee Lähitapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Enemmistö säästää johonkin rahoitusvarallisuuteen, kuten rahastoon, osakkeisiin tai talletuksiin.
Toiseksi yleisin vanhuuteen varautumisen muoto on kerryttää elinkaaren aikana reaalivarallisuutta eli käytännössä yleisimmin asuntovarallisuutta. Sitä voi tarvittaessa myydä vanhuuden varalle. Näin säästää 23 prosenttia vastaajista.
– Lisäksi moni sanoo säästävänsä myös vakuutuksen kautta (17 prosenttia), jolloin varat sijoitetaan suurimmaksi osaksi rahoitusvarallisuuteen, mutta joukossa voi olla myös reaalisijoituksia, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro toteaa.
Neljäsosa suomalaisista jättää varautumatta vanhuuteen taloudellisesti. Suomen eläkejärjestelmä on monen mielestä kattava, eikä erillistä säästämistä tarvita.
Hyvänä nyrkkisääntönä tulevan eläkkeen suuruudessa voidaan pitää eräänlaista puolittamissääntöä: Todellisuudessa eläkkeen määrä on noin puolet palkasta, jos on ollut noin 35–40-vuotta työelämässä. Sen jälkeen eläkkeeseen vaikuttavat muun muassa lykkäyskorko ja elinaikakerroin.
Esimerkiksi jos vuonna 1957 syntynyt henkilö on ollut 38 vuotta työelämässä ja tienannut palkkaa karkeasti 4[nbsp]000 euroa, voidaan hänelle laskea eläkettä noin 2[nbsp]080 euroa.
4[nbsp]500 euron kuukausiansioilla saa puolestaan 2[nbsp]340 euron eläkkeen.
Jos haluaisi saada eläkettä suomalaisen keskipalkan verran, tulisi tienata 6[nbsp]500 euroa.