Metsäyhtiö UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoo, että yritys kantaa yhteiskuntavastuuta ”varsin voimaperäisesti”.
– Parasta yhteiskuntavastuuta on, että yrityksiä hoidetaan hyvin ja että ne säilyvät kannattavina. Se on meidän ensisijainen tavoitteemme, hän sanoi hetki sitten Elinkeinoelämän valtuuskunnan virtuaaliseminaarissa.
Wahlroos listaa myös muita yhteiskuntavastuun tapoja.
– UPM on yksi Suomen suurimmista veronmaksajista ja suurimmista työnantajista. Kiinnitämme erittäin suurta huomiota ympäristöön.
Hän muistuttaa, että UPM etsii monin keinoin vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille.
– UPM sijoittaa enemmän kuin yksikään toinen suomalaisyhtiö sellaiseen teknologiaan, jolla voidaan vähentää maan alta kaivettavien hiilimolekyylien eli öljyn käyttöä. Monella saralla kannamme sitä, mitä keskusteluissa kutsutaan yhteiskuntavastuuksi.
UPM ilmoitti syyskuussa, että se sulkee Kaipolan paperitehtaan, joka viimeisenä tehtaana Suomessa valmisti sanomalehtipaperia. Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvosteli sulkemispäätöstä ja peräsi yrityksiltä yhteiskuntavastuuta koronan vaivaamissa oloissa.
Viime viikolla metsäteollisuus puolestaan ilmoitti, että se siirtää työehtosopimusneuvottelut yrityksiin, kun ne tähän saakka on neuvoteltu Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n kesken.
– Me toivomme, että tästä seuraa parempaa paikallista sopimista, Wahlroos sanoo.
Hänen mukaansa jatkossa pääluottamusmiehet ja ammattiyhdistykset saavat nykyistä laajemmat oikeudet sopia omista työehdoistaan.
– Yksittäiset työpaikat ja tehtaat, jopa yksittäiset paperikoneet voivat tehdä paremmin niiden kilpailuasemaan istuvia sopimuksia.
Ay-liike on arvostellut päätöstä ja epäillyt, että työntekijöiden oikeudet heikkenevät. Wahlroos kiistää tulkinnan.
– Minne työntekijöiden oikeudet lähtisivät? Kyse on vain siitä, että paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon. Paperiliitto edustaa edelleen työntekijöitä, ja he voivat toimia liiton, yhdistyksen tai luottamusmiesten kautta.
Wahlroosin mielestä Metsäteollisuuden ilmoituksen vaikutuksia liioitellaan.
– Maailmalla tämä ei ole dramaattinen muutos. Sen huomaa vaikkapa siitä, että yksikään ulkomainen lehti ei ole tästä kirjoittanut riviäkään. Tämä on luonnollista toimintaa kilpailijamaissamme, vaikka se Suomessa tulee jonkinlaisena shokkina.