Teknologian tutkimuskeskus VTT käynnisti toukokuun alussa kokeet, jotta saataisiin tutkittua tietoa kangasmaskien käyttökelpoisuudesta koronaviruksen torjunnassa. Maskit tehtiin puuvilla- ja polyesterikankaista, eli helposti kotoa löytyvistä materiaaleista.
VTT:n tutkimus osoittaa, että kankaiset kasvomaskit eivät toimi suojaimina. Niiden käyttö kuitenkin lyhentää pisaroiden lentomatkaa yskäisyn jälkeen, jolloin pisarat eivät saavuta helposti muita läsnäolijoita. Jollei pisaroita pysäytetä, ne lentävät muutaman metrin etäisyydelle.
Pisaroita leviää myös, kun ihminen puhuu, huohottaa ja niistää. Kangas suun edessä hidastaa pisaroiden etenemistä, ja niiden lentomatka jää alle puolen metrin.
Kangasmaskien tärkein vaikutus on muiden suojaaminen. Tämä lisää varmuutta siihen, että voidaan avata yhteiskunnan toimintoja, kuten julkista liikennettä ja palveluja. Maskien avulla voimme olla huomaavaisia muita kohtaan erityisesti sisätiloissa, vaikka etäisyys olisikin alle kaksi metriä.
Kangasmaski kerää tehokkaasti uloshengitettyjä mikrobeja.
– Siksi on tärkeää, että kangasmaski vaihdetaan puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein ja maskit pestään käytön välillä tehokkaasti esimerkiksi valkopesuohjelmalla. On myös tärkeää valita sellainen maski, joka ei tukahduta tai haittaa hengitystä, VTT toteaa tiedotteessaan.
Parhaat saatavilla olevat suojaimet on valmistettu mikrokuidusta ja ne pystyvät suodattamaan alle 2,5 mikrometrin kokoisista partikkeleista jopa 70 prosenttia.
Tavanomaiset vaatetuskankaat suodattavat alle 0,65-3,3 mikrometrin kokoisista partikkeleista 20-45 prosenttia, kun FFP2-suojain suodattaa 96 prosenttia ja FFP3 99 prosenttia jopa 0,35 mikrometrin partikkeleista.
Tämä tarkoittaa VTT:n mukaan sitä, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitettujen hengityssuojaimien käyttäjään verrattuna.
Polyesterimateriaali hylkii hyvin vettä. Testeissä se osoittautui puuvillamateriaalia tehokkaammaksi materiaaliksi suodattamaan virushiukkasia.