Kanerva muistutti puheessaan, että Etyjin ja sen parlamentaarisen yleiskokouksen kaltaiset kansainväliset foorumit tarjoavat mahdollisuuden vuoropuheluun, jota ilman mikään konflikti ei ratkea.
– Yhteistyöverkostot täytyy pitää hengissä, jotta voimme suunnitella tulevaisuutta, hän totesi.
Hän tähdensi, että Ukrainan kriisiin löytyy kestävä ratkaisu vasta, kun Venäjä tunnustaa Etyjin perusperiaatteet naapurivaltioiden rajojen ja kansallisen itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta. Etyjin parlamentaarikot vaativat viime kesän kokouksen julkilausumassaan, että Krimin niemimaan ja Sevastopolin liittäminen osaksi Venäjää perutaan.
Kanervalla oli Etyj-kokouksen yhteydessä epäviralliset tapaamiset sekä Venäjän valtuuskunnan puheenjohtajan, duuman puhemies Sergei Naryshkinin että Ukrainan Etyj-valtuuskunnan puheenjohtajan Oleg Zarubinskin kanssa.
Etyjin parlamentaarinen yleiskokous on jo pidempään kantanut huolta siitä, että erilaisten aseellisten konfliktien taistelijat olisivat demokraattisessa valvonnassa ja että yksityiset turvallisuusalan toimijat ja palkkasotilaat noudattaisivat kansainvälisiä sopimuksia muun muassa sotavankien, haavoittuneiden ja siviilien kohtelusta.
– Säännöt pätevät konfliktin molempiin osapuoliin. Ukrainan hallitus on vastuussa siitä, että sen nimissä taistelevat aseistetut joukot noudattavat kansainvälisiä sopimuksia, Kanerva sanoi.
Ulkomailta tulevat taistelijat ovat ongelma myös Syyriassa ja Irakissa, missä Isis-terroristijärjestön riveissä arvellaan toimivan jo 12 000 ulkomaalaista. Kotimaihinsa palaavat taistelijat voivat olla uhka saamansa koulutuksen ja terroristiyhteyksien takia.
Aseellisten konfliktien viedessä maailman mediahuomion ei kuitenkaan pidä unohtaa ilmastonmuutosta, joka on pysyvä uhka maailmalle.
– Turvallisuusuhat muuttavat muotoaan ja kansainvälisen yhteistyön tulee muuttua niiden mukana. Siihen pyrimme myös Helsinki +40 -prosessissa, Kanerva totesi viitaten Ety-järjestön meneillään olevaan uudistamistyöhön, jonka nimi kumpuaa Helsingissä vuonna 1975 järjestetystä Etykin huippukokouksesta.
Merkkivuoden kunniaksi Suomi isännöi Etyjin parlamentaarista yleiskokousta Helsingissä ensi kesänä.
Yleiskokouksen puheenjohtajana Kanerva avasi perjantaina Genevessä myös Etyjin syyskokouksen yhteydessä järjestettävän Välimeri-foorumin kokouksen. Kahdenvälisissä tapaamisissa Marokon ja Algerian edustajien kanssa Kanerva keskusteli muun muassa turvallisuustilanteesta Pohjois-Afrikassa sekä terrorismin ja jihadismin torjunnasta.