Viime aikoina kiihtynyt inflaatio on luonut keskuspankeille painetta ohjauskorkojen nostamiseen ja pandemian alussa aloitettujen osto-ohjelmien rajoittamiseen.
Euroopassa noin puolet inflaation nousupaineesta on ollut seurausta energiahintojen noususta.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin mukaan asuntovelallisilla ei ole syytä paniikkiin, mutta korkojen nousuun kannattaa siitä huolimatta varautua.
– Markkinahinnoittelun mukaan esimerkiksi 12 kuukauden euribor nousisi plussalle jo kesän aikana, joten kovin kaukaisesta noususta ei puhuta. Todennäköisesti korkojen nousu on hidasta ainakin ensi alkuun, omassa ennusteessamme luokkaa puoli prosenttiyksikköä vuodessa, von Gerich sanoo Verkkouutisille.
Nordean ennusteen perusurassa 12 kuukauden euribor olisi vuoden 2023 lopulla vielä alle prosentissa.
– Epävarmuus inflaationäkymistä ja siten myös korkonäkymistä on kuitenkin huomattava, joten nopeammankaan korkojen nousun mahdollisuutta ei voi sulkea pois, Jan von Gerich toteaa.
Parin prosentin nousu ei ole katastrofi
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi, ettei kehityksestä tarvitse olla ainakaan toistaiseksi huolissaan.
– Korot ovat vähän nousussa, mutta asuntolainakorot eivät nouse lähivuosinakaan kovin korkealle. Ehkä maksimissaan parin–kolmen prosentin korko ei ole asuntovelalliselle katastrofi, koska pankit eivät myönnä asuntolainaa jos kokevat, että lainanottaja ei kestä viiden prosentin korkoa, Kangasharju toteaa.
Inflaation ja korkotason muutokset voivat heijastua osaltaan Suomen julkiseen talouteen. Valtion velanhoitokulut kääntyvät todennäköisesti kasvuun, ehkä jo kuluvalla vaalikaudella.
Kangasharju huomauttaa, että prosenttiyksikön nousu yleisessä korkotasossa nostaa heti ensimmäisenä vuonna valtion korkomenoja 400 miljoonalla eurolla.
– On selvää, että kaikki korkojen nousu yhdessä kestävyysvajeen kanssa pahentavat tilannetta. Suomen on sopeutettava julkista taloutta. Viimeksi Kansanvälinen valuuttarahasto IMF suositti viikko sitten, että Suomen kannattaa sopeuttaa julkista taloutta menoja karsimalla, sillä verotus on jo niin kireää, Aki Kangasharju sanoo.
Jan von Gerichin mukaan valtioiden velkaantumisen riskejä ei pidä vähätellä. Korkokulut tuskin lähtevät rajuun nousuun, sillä valtioiden velan keskimääräinen maturiteetti on huomattavasti pidempi kuin esimerkiksi asuntovelallisella. Suomen kohdalla velan keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika on noin viisi vuotta.
– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö valtion velkanäkymistä tulisi olla huolissaan. Nousevat korot lisäävät painetta etenkin pidemmällä tulevaisuudessa ja ovat muistutus siitä, että vähintään keskipitkällä aikavälillä tulisi olla uskottava suunnitelma siitä, miten velkaantuminen taitetaan, von Gerich sanoo.