Kalle Könkkölä ehdotusten mukaan mahdollisia säästöjä voitaisiin saada yhteensä noin 74 miljoonaa euroa. Hän luovutti ehdotuksensa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle perjantaina.
Selvityksen tavoitteena oli löytää vaihtoehtoja hallituksen linjaamille säästöille. Ehdotuksissa on otettu huomioon palveluiden parempi kohdentaminen, uusien toimintamallien käyttöönotto ja hallinnollisen työn karsiminen.
Könkkölä esittää, että ne henkilöt, jotka jo ennen korkeaa ikää tarvitsevat vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja, säilyttäisivät aina oikeutensa näihin kuljetuspalveluihin myös ikääntyessään.
Jos toimintarajoite ja vaikeus käyttää julkista joukkoliikennettä johtuvat pääosin korkeasta iästä, henkilöllä ei olisi oikeutta vammaispalvelulain mukaisiin liikkumisen palveluihin. Iän tuomien toimintarajoitteiden takia joukkoliikenteessä erityisiä vaikeuksia kokevilla henkilöillä pitäisi kuitenkin olla subjektiivinen oikeus vähintään 36 yhdensuuntaiseen matkaan vuodessa sosiaalihuoltolain perusteella.
Vaihtoehtoja liikkumisen tuen järjestämiseksi olisivat muun muassa leasing-auto ja henkilökohtaisen budjetin matkakukkaro. Henkilökohtainen budjetti sopisi paljon kuljetuspalvelua käyttävälle henkilölle, joka kykenisi järjestämään kuljetuspalvelut ja liikkumisen tuen itse saamansa budjetin mukaisesti.
Lisäksi Könkkölä ehdottaa, että erityisesti kuljetuspalvelua käyttäville vammaisille aletaan järjestää liikkumistaidon ohjausta ja kaikki kuljetuspalvelut sekä Kelan korvaamat kuljetukset yhdistetään alueellisiin Kelan ylläpitämiin keskuksiin.
Maakuntiin henkilökohtaisen avun keskukset
Könkkölä ehdottaa, että joka maakuntaan perustetaan henkilökohtaisen avun keskus, joka toimisi vertaistukivetoisesti läheisessä yhteistyössä maakunnallisten sosiaalikeskusten kanssa.
Muita henkilökohtaiseen apuun liittyviä ehdotuksia ovat henkilökohtaisen budjetin sovellus henkilökohtaiseen apuun, taksien odotustaksaa pienempi asiointilisä sekä henkilökohtainen apu hengityslaitepotilaille.
Lisäksi hän esittää hallinnon keventämistä muun muassa vähentämällä lääkärintodistuksia, määräaikaisia päätöksiä ja asumisyksiköiden asukkaiden asioiden kirjaamista ja raportointia sekä laatimalla palvelusuunnitelmat ja -päätökset samanaikaisesti.
Invalidivähennyksen poistolla suurimmat säästöt
Suurimmat säästöt voitaisiin Könkkölän mukaan saavuttaa invalidivähennyksen poistolla, joka olisi 32 miljoonaa euroa.
Könkkölän mukaan verotuen käyttö ei ole oikea tapa tukea vammaisia ihmisiä, vaan säästyvät rahat on tarkoituksenmukaisempaa käyttää palveluihin.
Hän ehdottaa jatkotyössä arvioitavaksi, aiheuttaako invalidivähennyksen poisto joillekin ihmisille tai vammaisryhmille kohtuuttoman tilanteen ja voisiko eläkkeensaajien hoitotuen tai vammaistuen uudelleen määrittelyllä korjata mahdollisia kohtuuttomuuksia.
Könkkölän ehdotukset otetaan huomioon ja niitä arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriössä erityisesti lainsäädännön muutostarpeiden ja kokonaisuudistuksen tavoitteen toteutumisen näkökulmasta.
Luonnos uudeksi vammaisten henkilöiden erityispalveluja koskevaksi laiksi on tarkoitus saada lausunnoille ensi keväänä.