Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen toteaa, että tuloeroja koskevassa keskustelussa olisi otettava huomioon myös työllisyyden kehitys.
Valtioneuvoston tuoreen selvityksen mukaan tuloerot eivät ole kasvaneet käytännössä lainkaan hallituskauden aikana, kun työllisyysvaikutukset otetaan huomioon.
– Vihdoin on saatu kokonaisarvio hallituksen talouspolitiikan vaikutuksista tulonjakoon. Hallitus on joutunut tekemään sopeutuksia julkiseen talouteen, mutta samanaikaisesti on huolehdittu kilpailukyvystä ja työnteon kannustimista esimerkiksi keventämällä verotusta. Myös kaikkein pienituloisimpien tukiin on tehty normaalit korotukset, Jokinen sanoo.
Talouspolitiikan vaikutus tuloeroja mittaavaan gini-kertoimeen on ollut 0–0,2 prosenttiyksikköä.
– Yhteisvaikutuksena talous ja työllisyys kasvavat, julkisen talouden velkaantuminen vähenee ja tuloeroissa ei ole tapahtunut muutoksia, Jokinen toteaa.
Politiikkatoimien vaikutuksia tuloeroihin mitataan usein ilman työllisyysvaikutuksia. Staattisia laskelmia, joissa vain yhtä muuttujaa muutetaan ja kaikki muu pidetään ennallaan, on huomattavasti helpompi tehdä.
Jokisen mukaan tämä ei kuvaa todellista tilannetta, sillä menetelmä sivuuttaa kannustinvaikutukset ja käyttäytymismuutosten arvioinnin.
– Sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset ovat lisänneet työnteon kannustimia. Kun työllisyyden kasvu huomioidaan laskelmissa, eivät tuloerot ole kasvaneet käytännössä ollenkaan. Tämä on myrkkyä opposition politiikalle, joka on perustunut väitteisiin tuloerojen kasvusta jo vuoden päivät, Jokinen pohtii.
Jokinen toivoo enemmän vastaavia analyyseja poliittisen päätöksenteon tueksi.
– Työllistyminen on paras lääke eriarvoisuutta vastaan: meidän on pidettävä huolta siitä, että työnteon kannustimet ovat kunnossa ja että ihmisen kannattaa aina ottaa työtä vastaan. Verotuksen ja sosiaaliturvan on tuettava tätä.
– Vain työllisyyden kasvu mahdollistaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion kestävän rahoittamisen myös tulevaisuudessa, Jokinen sanoo.