Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen toteaa, että ensi viikon budjettiriihen taustaperiaatteista on hallituksessa laaja yhteisymmärrys. Talouspolitiikan suuresta linjasta pidetään edelleen kiinni.
Viime aikoina keskustelua on herättänyt muun muassa sinisten kansanedustaja Simon Elon kannanotto mahdollisesta ”jakovarasta” ja indeksijäädytysten perumisesta.
– Talous ei ole vielä siinä kunnossa, että olisi varaa alkaa jakamaan. Valtio velkaantuu edelleen noin kolmen miljardin euron vuositahdilla. Näin siis tapahtuu, vaikka talouskasvu on hyvällä uralla, Jokinen sanoo Verkkouutisille.
– Mitään jakorasiaa ei ole olemassa, mutta maltilla ja hyvällä työllisyyskehityksellä voimme sellaisen rakentaa.
Jokinen kertoo luottavansa siihen, että hallituskumppanit ymmärtävät taloustilanteeseen liittyvät realiteetit.
– Työssäkäyvien määrä laskee ikäluokkien pienentyessä, mikä luo paineita hoiva- ja muille palveluille. Vääjäämättä monen mielessä alkaa tuntua vaalien läheisyys, mutta en ole vielä nähnyt tähän liittyen kovin huolestuttavia merkkejä.
Hallituksen toimien myötä noin 80 000 ihmistä on saatu työllistettyä ja 72 prosentin työllisyystavoite on jo näköpiirissä. Jokisen mukaan nousukaudella työllistyvät ensimmäiseksi ne, joilla on jo työmarkkinoiden tarvitsemia valmiuksia ja osaamista.
Työllisyyden kasvun jatkuminen edellyttää yhä aktiivisempia toimia valtiolta ja kunnilta. Jokinen nostaa esiin ylivelkaantumisen, joka vaikeuttaa elämää monin tavoin ja muodostaa monessa tapauksessa kannustinloukun työn vastaanottamisen kannalta.
– Riihessä pitää hakea erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia täsmätoimia. Esimerkiksi ylivelkaantuminen on asia, johon on puututtava, Jokinen sanoo.
Jokinen huomauttaa, että oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on jo käynnistänyt aiheeseen liittyviä selvityksiä ja hankkeita.
Pikavipit kuriin
Alle 2000 euron pikavipeille asetettiin jo aiemmin korkokatto. Tämä on kuitenkin johtanut siihen, että ihmisille markkinoidaan yhä suurempia lainoja.
Jokisen mukaan selkein ratkaisu olisi korottaa korkokaton euromääräistä rajaa. Velkaneuvontaan olisi myös löydettävä lisää voimavaroja.
– Jonot ovat tällä hetkellä liian pitkiä ja ihmisten ahdinko syvenee. Kun apua haetaan, tulisi sitä myös saada nopeasti.
– Esimerkiksi työn perässä muuttaminen voi olla hankalaa, jos on luottohäiriömerkintä. Tällöin uuden asunnon löytäminen muodostuu usein ongelmaksi, Jokinen pohtii.
Hallitus on jo poistanut merkittävän ulosottoon liittyvän työllistymisen esteen. Tammikuusta lähtien vuoden ajan työttömänä ollut ulosottovelallinen on oikeutettu enintään kuuden kuukauden pituiseen lykkäykseen palkan ulosmittauksesta.
Maksuhäiriömerkintöjen kestoa pohditaan
Sosiaaliturvan laaja uudistaminen on pidempiaikainen tavoite, mutta kehysriihessä voidaan hakea nopeita ratkaisuja yksittäisiin työllistämistä vaikeuttaviin asioihin.
Positiivista luottorekisteriä koskevan selvityksen on määrä valmistua kesäkuun loppuun mennessä. Rekisterin on tarkoitus tuottaa nykyistä enemmän tietoa lainanhakijan luottokelpoisuudesta.
– Tämän yhteydessä selvitetään, voisiko luotonantaja saada tietoja esimerkiksi lainan tyypistä ja sen hoitohistoriasta. Maksuhäiriömerkintöjen kestoa tulisi myös miettiä, sillä ne voivat olla työllistymisen esteenä, Jokinen sanoo.
– Toisaalta velka ei ole useinkaan ongelma, jos ihmisellä on vakituinen työ ja tulo. Myös tämän suhteen ratkaisuna on työllisyyden parantaminen, minkä eteen hallitus tekee edelleen töitä.