Pankki- ja luottokortteihin kohdistuvia tietomurtoja tekevät rikolliset käyttävät saamiaan tietoja eri tavalla kuin ennen, kertoo Kaleva. Siinä missä rikolliset aiemmin nostivat hankkimillaan maksukorteilla käteistä, nykyään kortteja käytetään entistä enemmän verkko-ostosten tekoon.
OP-ryhmän riskienhallintapäällikkö Samuli Pehkosen mukaan ilmiö johtunee siitä, että rikolliset eivät aina saa käyttöönsä maksukorttien tunnuslukuja, joita ilman käteisnostoja ei voi tehdä.
Maksukorttitietoja käytetään paljon sellaisiin nettiostoksiin, jotka on helppo muuttaa rahaksi. Rikolliset esimerkiksi pelaavat varastettujen tietojen avulla netin rahapelejä.
Verkko-ostoksiin käytettävän summan yläraja kannattaakin tästä syystä asettaa mahdollisimman alhaiseksi.
Rikolliset hankkivat maksukorttitietoja samalla tavoin kuin ennenkin: korttitietoja saadaan tekemällä tietomurtoja palveluntarjoajien, kuten verkkokauppojen järjestelmiin sekä korttiautomaatteihin asetettavilla skimmauslaitteilla, joiden avulla korteista tehdään kopioita.
Lisäksi Pehkosen mukaan huijaussähköposteilla tai puhelimitse kysytään asiakkaalta suoraan korttitietoja. Hän muistuttaa, että pankki tai poliisi ei koskaan menettelisi tällä tavalla.
Nettikaupoissa asiointia ei kannata pelätä, mutta kaupan nettiosoite on syytä aina tarkistaa. Suojattu verkkoyhteys alkaa aina https-kirjainyhdistelmällä (eli http-kirjainsarjan loppuun tulee vielä s-kirjain) Suojatusta yhteydestä kertoo myös nettiselaimen lukkosymboli. Korttiautomaatilla tai maksupäätteellä tunnusluku kannattaa näppäillä toisen käden suojaamana, vaikka tämä ei suojaa skimmauslaitteilta. Jos tunnuslukua ei saada kuvattua, rikollisten on huomattavasti hankalampaa hyödyntää kortin muita tietoja.
Pehkosen mukaan Osuuspankki saa useita kertoja viikossa ilmoituksia, että asiakkaiden maksukortteja on mahdollisesti joutunut vääriin käsiin. Laajoja tietomurtokampanjoita ei hänen mukaan kuitenkaan tällä hetkellä ole käynnissä.