Suusanallinen uhkaaminen on yleistä, mutta joskus uhkailun tueksi asiakas ottaa kättä pidempää.
– On ajauduttu tilanteisiin, joissa on jouduttu puolustautumaan, jolloin ensihoitajille on aiheutunut lieviä vammoja. Uhka- ja väkivaltatilanteen kokeminen on myös henkisesti kuormittavaa, ensihoitopäällikkö Ari Ehrola Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta sanoo lehdelle.
Ensihoitajaa tai pelastusviranomaista uhkaava henkilö on usein työikäinen päihtynyt mies. Suullinen uhkaaminen tapahtuu yleensä asiakkaan kotona tai ambulanssissa.
Ehrolan arvion mukaan aggressiivinen käytös kertoo myös siitä, että kunnioitus viranomaisia kohtaa on joissain määrin vähentynyt.
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn mukaan noin kolmannes järjestön jäsenistä kertoo väkivallan uhan olevan jokapäiväistä. Eniten uhkaavia tilanteita ja aggressiivisia asiakkaita kohtaavat ne, jotka työskentelevät ensihoidossa, päivystysyksiköissä ja päihdepotilaiden kanssa.
Aina pelkkä sanallinen uhkaaminen ei riitä, vaan mukaan otetaan kännykkäkamerat. Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka sanoo Kalevassa, että hoitotoimenpiteiden nauhoittaminen on yllättävän yleistä.
– Asiakas haluaa videoida tai nauhoittaa oman hoitotoimenpiteensä. Sen jälkeen hän julkaisee sen omalla Facebook-seinällään. Siellä hän pyytää arvioita siitä, onko tilanteessa toimittu oikein. Tämä on yksi kiusaamisen muoto, Kukka kertoo.
Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysalalla väkivallan uhasta keskustellaan nykyisin paljon, mutta ilmiö on siltikin osin piilossa, koska sen todellista laajuutta ei tiedetä.