– Alussa tuntui aika yksinäiseltä, myöntää kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) varapuheenjohtaja Kalervo Kummola. Hän palaa viime elokuuhun, jolloin Valko-Venäjällä kuohui, mutta jääkiekkopiireissä pidettiin selvänä, että kevään 2021 MM-kisat pidetään sovitusti sekä Latviassa että Valko-Venäjällä.
Kun Kummola nosti IIHF:n kokouksessa esiin maan ihmisoikeusloukkaukset ja opposition kohtelun, suhtautuminen oli alkuvaiheessa välinpitämätöntä. Syksyn mittaan tukea kisojen siirtämiseksi pois Valko-Venäjältä alkoi eri suunnista tulla ja äänenpainot kovenivat. Kummola ja IIHF:n puheenjohtaja René Fasel olivat tunnetusti asiassa vielä pitkään silti napit vastakkain.
Kummolan etukeno Valko-Venäjän suhteen on saanut sittemmin kunnioitusta, koska maan tilanne on entisestään synkentynyt. Kisojen järjestäminen maassa olisi tuntunut keväällä täysin absurdilta, ottaen huomioon vielä toukokuun tapahtumat, jolloin Valko-Venäjän viranomaiset painostivat maan oppositiojohtajaa kuljettaneen lentokoneen laskeutumaan Minskiin.
Miksi koit tämän asian jo elokuussa niin tärkeäksi?
Kummola toteaa ykskantaan seuranneensa politiikkaa ja ulkopolitiikkaa sen verran pitkään, että näki, mihin maa oli menossa. Eikä hän voinut katsoa sitä sivusta.
– Ensimmäinen huono merkki oli, kun presidentti Lukašenka ei päästänyt vaalitarkkailijoita maahan. Sitten alkoivatkin nämä mielenosoitukset.
Kummola sanoo myös, ettei ”uskonut enää niitä juttuja” viitaten edellisen kerran maassa järjestettyihin jääkiekon MM-kisoihin vuonna 2014. Tuolloin ajatuksena oli saada samalla maata avattua, mutta kisojen jälkeen ”komento siellä ei ole miksikään muuttunut”.
Jonkinlaista rohkeutta tämä varmasti vaati?
– Olen ollut aina rohkea, mutta varmasti iän myötä ihmisoikeusasiat ovat tulleet lähemmäs ajatusmaailmaani. Osaltaan tässä helpotti myös se, etten enää pyri mihinkään eikä minun tarvitse kumarrella kuvia. Varmasti sitä seuraa maailmaa myös vähän toisin silmin kuin nuorena, vaikka olen aina vastustanut diktatuureja.
”Se on täysin sinisilmäistä”
Kummolan kausi IIHF:n varapuheenjohtajana päättyy syksyllä eikä hän ole enää pyrkimässä liiton tehtäviin. Jääkiekon ja urheilun lisäksi Kummola on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen myös politiikassa. Tampere-talon toimitusjohtaja hän oli 2004-2011.
Kummola on kokoomuksen jäsen ja hänet valittiin vastikään päättyneissä kuntavaaleissa jatkokaudelle Tampereen kaupunginvaltuustoon.
Usein heitetään ilmaan, että urheilua ja politiikkaa ei pitäisi sekoittaa keskenään. Tämä tuli esille myös prosessissa liittyen Valko-Venäjän jääkiekkokisojen kohtaloon.
Mitä sanot tähän?
– Se on täysin sinisilmäistä ja utopistista keskustelua.
Kummola nostaa esiin, että kisojen valmisteluissa päätöksineen, rakennushankkeissa ja monissa muissa urheilu ja paikallistason politiikka sekoittuvat väistämättä.
– Ja jos ajatellaan vaikka olympiakisoja, mitä muuta ne ovat kuin politiikkaa. Näitä kahta on mahdotonta pitää erillään.
Sen Kummola sanoo myös suoraan, että ihmisoikeusasioissa pienempiä maita on helpompi painostaa kuin isoja.
– Se, mitä Venäjän ja Kiinan kanssa tehdään, on hyvä kysymys. Mitä isompi maa, sen vaikeampaa.
Kiina rikkoo ihmisoikeuksia, saastuttaa ilmastoa ja ympäristöä ja on ottanut ”salakavalasti valtaa” maailmanpolitiikassa.
Entä sitten Venäjä? Tuoreessa muistissa ovat Ukrainan rajalle keskitetyt joukot ja oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kohtelu.
”Tämä on paha kysymys”
Venäjällä on tarkoitus järjestää jääkiekon MM-kisat 2023. Mitä ajattelet tästä?
Kummola on hetken hiljaa.
– Tämä on paha kysymys. Toisaalta olen sitä mieltä, että kisat pitäisi siellä järjestää, toisaalta ajattelen, että ei. Tämä on oikeastaan kysymys, johon minun ei tarvitse vastata, koska en ole siitä enää päättämässä. Venäjää ei ehkä pidä liikaakaan ahdistaa ja Suomen tässä tuskin kannattaa ainakaan olla aloitteellinen.
Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF oli jo aiemmin myöntänyt vuoden 2023 MM-kisat Venäjälle, kunnes Maailman antidopingtoimisto Wada päätti, ettei valtiojohtoiseen dopingiin syyllistynyt Venäjä saa järjestää neljään vuoteen isoja arvokisoja. Urheilun vetoomustuomioistuin CAS lyhensi tuomion viime joulukuussa kuitenkin kahteen vuoteen.
Voimassa olevien päätösten mukaan kisat siis tulisi järjestää Venäjällä.
– Siellä ollaan jo rakentamassa valtavan isoa hallia. Luulen, etteivät kansainvälisen jääkiekkoliiton hartiat riittäisi tämän kaatamiseen.
Kummola myöntää, että hänen omaan ajatteluunsa liittyen 2023 kisoihin kytkeytyy myös Suomen asema Venäjän rajanaapurina.
– Meillähän suhtautuminen Venäjään on ollut perinteisesti vähän varovaista, vaikka nykyinen hallitus ja tasavallan presidentti ovat ottaneet kantaa esimerkiksi Navalnyin kysymykseen. Mielestäni tasavallan presidentti on hoitanut Venäjän suhteita erinomaisesti. Venäjän suhteen meidän tietysti kannattaa pitää myös järki päässä, ei tuo 1 300 kilometrin raja mihinkään poistu.
Venäjän kehitys ja ihmisoikeusloukkaukset toki huolestuttavat Kalervo Kummolaa. Tilanteet myös muuttuvat nopeasti. Jääkiekkoliiton puheenjohtajana Kummola oli 2013 mukana päättämässä Jokereiden siirtymisestä SM-liigasta Venäjän KHL:ään. Tämä keväänä hän on sanonut, ettei enää antaisi lupaa.
– Jouduin sitä paljon tuolloinkin miettimään. Se oli ennen kuin Venäjä miehitti Krimin ja Ukrainan sota alkoi. Maailma näytti vielä aika hyvältä silloin kahdeksan vuotta sitten.