VTT:n koordinoimassa EU:n rahoittamassa projektissa kehitettiin järkeviä ja hellävaraisia tapoja erityisesti kalanperkeiden sekä rypsi- ja rapsipuristekakkujen hyödyntämiseksi.
Tuloksena syntyi pk-yrityksille soveltuvia menetelmiä esimerkiksi ravintolisien ja ihonhoitotuotteiden valmistamiseen.
– Projektin ideana oli kehittää menetelmiä, joissa hyödynnetään kaikki raaka-aineen osat, eli jäljelle ei jää jätettä. Yrityksille kehitettiin useita tuoteprototyyppejä ja -ideoita, kertoo APROPOS-projektin vetäjä, tutkimuspäällikkö Raija Lantto Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.
Rypsin puristekakusta arvotuotteita
Rypsi- tai rapsiöljyn tuotannossa siemenpuristeet käytetään suoraan tuotantoeläinten rehuna. Tulevaisuudessa tästä proteiinipitoisesta ja muita arvokkaita ainesosia sisältävästä sivutuotteesta voi tulla jopa päätuote.
Puristekakusta valmistetuilla rypsiproteiinituotteilla voisi olla samanlaisia sovelluksia ruoka-ainesosana kuin herneproteiinilla, jonka kaupallinen arvo on 5000 euroa tonnilta.
Rehuna käytettävän puristekakun markkinahinta on 150–300 euroa tonnilta ja rypsi- tai rapsiöljyn hinta on 400–800 euroa tonnilta. Euroopassa rypsi- ja rapsipuristetta tuotetaan 15 miljoonaa ja Suomessa 50 000 tonnia vuosittain.
Rypsin ja rapsin prosessointiin kehitettiin projektissa hellävaraisia menetelmiä, joilla saadaan talteen puolet siementen proteiinista. Tähtäin ei ollut mahdollisimman korkea proteiinipitoisuus. Sen sijaan onnistuttiin saamaan aikaan proteiineja ja kuitua sisältävä jae, jonka stabiilisuus esimerkiksi juomassa, on huomattavasti parempi kuin kaupallisesti Kanadassa valmistetulla erittäin puhtaalla rapsiproteiinituotteella.
Katalonian polytekninen yliopisto (UPC) määritti rypsin bioaktiivisia ominaisuuksia ja löysi VTT:n valmistamista peptidi-fenoliuutteista muun muassa tulehdusta ja hapettumista estäviä sekä antimikrobisia ominaisuuksia. Rypsin peptidi-fenoliuutetta on jo kokeiltu kahdessa katalonialaisessa kosmetiikkayrityksessä menestyksekkäästi.
Valkoinen, tuoksuton emulsio soveltuu ihovoiteisiin, lääkinnällisiin vaippoihin ja hauteisiin parantamaan tuotteen antimikrobisuutta ja ihon hyvinvointia. Allergiatestejä ei projektissa kuitenkaan toteutettu.
VTT kehitti entsymaattisia, mekaanisia ja lämpökäsittelymenetelmiä, joilla voidaan rikastaa rypsikakuista proteiineja ja fenoleja elintarvike- ja kosmetiikkasovelluksiin. Entsyymikäsittelyn avulla onnistuttiin parantamaan proteiinien uuttumista siemenpuristeesta.
Niilinahvenesta proteiinilisä itäafrikkalaisille
Niilinahven on itäafrikkalainen vientituote, jonka perkeistä otetaan talteen jo tällä hetkellä öljy esimerkiksi ruoanvalmistuksen polttoaineeksi. Yli 90 prosenttia Itä-Afrikan väestöstä arvioidaan elävän ilman riittävää päivittäistä proteiiniannosta.
Norjalainen tutkimuskeskus SINTEF yhdessä ugandalaisen pk-yrityksen kanssa kehitti projektissa pilottivaiheeseen asti suunnitellun tuotantoprosessin, jolla niilinahvenen perkeistä tuotetaan afrikkalaiseen makuun sopiva, annospakkauksiin pakattu proteiinipitoinen ravintolisä.
SINTEFin norjanlohen perkeille kehittämä proteiinin ja öljyn rikastusmenetelmä todettiin kannattavaksi, ja norjalainen lohenperkeiden jatkojalostusta tekevä pk-yritys rakentaa paraikaa tehdaslaajennusta ja ottaa kehitetyn menetelmän tuotantokäyttöön.
Intiassa puolestaan sinapinsiemen sisältää pienen määrän ihmiselle haitallista ja kitkeränmaksuista glukosinolaattia. APROPOS-projektissa kehitettiin menetelmiä glukosinolaatin ja proteiinin eristämiseksi sinapinsiemenpuristeesta.
Glukosinolaatti on mahdollista valmistaa tehokas luonnollinen hyönteistuholaisten torjunta-aine maatalouden käyttöön nimenomaan Intian viljelyalueilla. Tuotannon kaupallista toteutusta suunnitellaan parhaillaan.