Ministereiden mukaan sijainninohjauksella luodaan edellytyksiä tuotannon kestävälle kasvulle ja hallitaan paremmin alan ympäristövaikutuksia.
Sijainninohjauksen avulla on tunnistettu alueita, joilla kalankasvatusta voitaisiin kestävästi lisätä. Näillä alueilla tuotanto ei heikentäisi vesialueiden tilaa, eikä aiheuttaisi haittaa loma-asutukselle tai luonnon virkistyskäytölle.
– Lisäksi yrityksiä kannustetaan keskittämään pieniä yksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ulommille merialueille, jolloin vesiviljelyn kannattavuus paranee ja hiilijalanjälki sekä ristiriidat vesistöjen muihin käyttömuotoihin pienenevät, ministerit toteavat tiedotteessaan.
Suomalaiset syövät yhä enemmän kalaa, mutta enää vajaa kolmannes suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista. Suomen kauppatase kalatuotteiden osalta on yli 350 miljoonaa euroa alijäämäinen.
– Tämänkin vuoksi on tarpeen luoda edellytykset kotimaisen kalantuotannon kestävälle kasvulle ja kehittymiselle, Jari Koskinen ja Ville Niinistö huomauttavat.
Kalankasvatuksen ravinnekuormitus on 1990-luvun alusta vähentynyt lähes 70 prosenttia. Lisäksi uudet innovaatiot auttavat hallitsemaan ympäristövaikutuksia entistä paremmin. Maailman luonnonsäätiö (WWF) onkin hiljattain todennut suomalaisen kirjolohen olevan kestävä ja vastuullinen valinta ja antanut tälle tuotantomuodolle vihreän valon kuluttajien kalaoppaassa.