Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei kaventanut lasten välisiä eroja akateemisissa valmiuksissa tai sosioemotionaalisissa taidoissa, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö.
Vuosina 2021–2024 yhteensä 148 kunnassa tehdyn kokeilun mukaan taidot ja valmiudet kehittyivät keskimäärin yhtä nopeasti kaksivuotisessa esiopetuksessa ja nykymuotoisessa 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen ja yksivuotisen esiopetuksen yhdistelmässä. Vaikutukset eivät myöskään vaihdelleet erilaisesta perhetaustasta tulevien lasten välillä.
Tutkimukseen osallistui 37 357 lasta, jotka arvottiin kokeilu- ja verrokkiryhmiin.
Kokeiluryhmän lapset kutsuttiin aloittamaan velvoittava esiopetus jo 5-vuotiaina, ja he osallistuivat esiopetukseen kahden vuoden ajan. Verrokkiryhmä jatkoi nykyjärjestelmässä. Kokeilua varten säädettiin väliaikainen laki, laadittiin opetussuunnitelman perusteet ja sen aikana kerättiin laaja tutkimusaineisto.
Maksuton kokeilu nosti viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen 3,5 prosenttiyksiköllä. Osallistumisasteen nousua selittivät esiopetusajan maksuttomuus ja velvoittavuus sekä perheille myönnetty kuljetusetuus. Huoltajien ja opettajien kokemukset kokeilusta olivat pääosin myönteistä. Leikin määrä, merkitys ja luonne olivat samanlaisia kaksivuotisessa esiopetuksessa kuin tavanomaisessa viisivuotiaiden varhaiskasvatuksessa.
Kotihoitoon verrattuna kaksivuotinen esiopetus paransi voimakkaasti kokeilun puolivälissä arvioituja lasten taitoja. Perusopetuksen alussa vaikutukset eivät enää erottuneet selvästi. Kotihoidosta esiopetukseen siirtyneiden lasten pieni määrä tekee tuloksista kuitenkin epävarmoja, eikä mahdollisia suuriakaan vaikutuksia voida sulkea pois.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun toteuttaminen maksoi noin 22,2 miljoonaa euroa. Kustannukset syntyivät pääosin menetetyistä asiakasmaksuista ja osallistumisasteen nousun aiheuttamista järjestämiskustannuksista.
Ministeriö kertoo tuloksista, että mikäli kaksivuotinen esiopetus otettaisiin valtakunnallisesti käyttöön ja se nostaisi 5-vuotiaiden osallistumisastetta esimerkiksi viidellä prosenttiyksiköllä sekä 5-vuotiaiden määrä säilyisi nykyisessä noin 50 000:ssa, järjestämiskustannukset nousisivat 20–30 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kunnat menettäisivät osan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista.
