Kaivoslaki ei Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä takaa tällä hetkellä ympäristön näkökulmasta kestävää kaivostoimintaa. Liiton mukaan kaikesta Suomen jätteestä 75 prosenttia syntyy louhinnan ja kaivostoiminnan yhteydessä, mutta nykyinen kaivoslaki ei edistä kiertotaloutta.
– Kiertotaloutta edistävät toimenpiteet jäävät tyngiksi, jos kaivokset jätetään tavoitteiden ulkopuolelle. Ympäristöasioiden kunnianpalautus on tarpeen ja siksi kaivoslaki on päivitettävä 2020-luvulle, Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall toteaa liiton tiedotteessa.
Kaivosten happama sivukivi aiheuttaa luonnonsuojelijoiden mukaan jäteongelman, jonka seurauksena vaarana on ympäristön pilaantuminen. Tämän takia myös valtion talous voi rasittua vielä satoja vuosia kaivoksen toiminnan loppumisen jälkeen. Liitto myös muistuttaa, että kaiken kiertotalouden puuttuminen on energian ja uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlausta.
Liitto varoittaa, että jos kaivoksille ei nyt aseteta parempia ympäristö- ja kiertotalousvelvoitteita, kaivosten aiheuttamat haitat voivat lähitulevaisuudessa vain pahentua. Sähköautojen määrän lisääminen tarkoittaa lisää kaivoksia, koska sähköautojen akut tarvitsevat mineraaleja.
Luonnonsuojeluliitto esittää kaivoslakiin seuraavia uudistuksia:
1. Kaivoslakiin on saatava kiertotalousvelvoitteet.
2. Luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden on oltava turvattuja sekä malminetsinnältä että kaivostoiminnalta. Tällä hetkellä kaivostoiminta uhkaa nakertaa suojelualueverkostoa.
3. Kaivostoiminnan vesistövaikutukset on minimoitava. Toiminnan valvonnalle on oltava riittävät resurssit, ja tehtäville ympäristöselvityksille tiukemmat vaatimukset.
4. Yleiskaava on asetettava kaivostoiminnan ehdottomaksi edellytykseksi. Tällöin kunnan oikeudet vahvistuisivat ja mahdollisuudet vaikuttaa kaivostoimintaan alueellaan paranisivat.
5. On otettava käyttöön kaivosvero ja vahinkotilanteissa hyödynnettävä rahasto. Toissijaista ympäristövastuujärjestelmää on kehitettävä, jotta ympäristövahinkoja voidaan ehkäistä ja korjata esimerkiksi toimijan joutuessa konkurssiin.
Kaivoslain parantaminen edellyttää liiton mukaan myös yhtenäistä ympäristöhallintoa, jossa kaikki kaivostoimintaa koskevat asiat ovat yhden valtion viranomaisen vastuulla.