– Yhteisöveron alennus on ihan hyvä juttu, mutta oleellisinta on se, että pk-yrittäjien osinkoa ei verotettaisi kahteen kertaan, Timo Leppänen sanoo Verkkouutisille.
Hallituksen huhtikuussa tekemän päätöksen mukaan osinkojen 60 000 euron verovapaa osuus poistuu ja osinkoja verotetaan 25 prosentin verokannalla 150 000 euroon saakka, minkä jälkeen osingot ovat 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa.
Valtiovarainministeriön torstaina julkaisemassa ensi vuoden talousarvioehdotuksessa tavoitteena on parantaa yritysten edellytyksiä työllistää ja investoida. Muun muassa yhteisöverokantaa alennetaan kevään kehysriihessä sovitusti 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotukseen tehdään merkittävä rakenteellinen uudistus. Hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessä elokuun lopulla.
– Yhtiö maksaa osingosta jo täyden veron, ja jos osakas maksaisi myös täyden veron, palattaisiin kahdenkertaiseen verotusjärjestelmään.
Leppäsen mukaan yrittäjillä ei ole keskimäärin mitään sitä vastaan, että yhteisöveron laskua koskeva hyvitys siirretään tietyiltä osin osakkeensaajan verotukseen.
– Viimeisin malli näyttäisi olevan tämänlainen. Jos tämä asia nyt lyötäisiin lukkoon, niin kyllä nämä muut asiat loksahtaisivat paikoilleen.
Hän korostaa, että kehysriihessä tehdyn päätöksen avulla yhtiöiden taseet pysyisivät mahdollisimman vahvoina.
– Vahvojen taseiden avulla yritykset ovat selvinneet näinkin hyvin vuoden 2008 jälkeisistä talousmyllerryksistä.
Samat säännöt kaikille
Leppäsen mukaan yritysten toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa myös luomalla joustoja työmarkkinoille.
– Kun vaikeita aikoja tulee eteen, niin työelämäkysymykset ovat äärettömän jäykkiä. Joustot ovat kyllä mahdollisia, mutta ne eivät aina ole laillisia.
Hän ottaa esimerkiksi lomarahojen vaihtamisen vapaiksi yrityksissä.
– Tätä katsellaan läpi sormien. Tämä ei ole joka paikassa voimassa olevan lainsäädännön mukaista.
– Niissä yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiehiä ja joiden työntekijät eivät ole järjestäytyneet paikallisesti, ollaan vähän harmaalla vyöhykkeellä.
Leppänen katsoo, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen jäsenten pitäisi sopia keskenään näistä asioista.
– Jos lomarahojen vaihtaminen vapaiksi on mahdollista jollekin, niin sen pitäisi olla mahdollista kaikille, eikä niin, että meillä on kahdenlaisia työnantajia.