Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen huomauttaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen rikkoneen kaikkien edeltäjiensä ennätykset velanotossa.
Osa velanotosta on ollut hänen mukaansa perusteltua koronakriisin hoidon kannalta.
– Nyt kuitenkin näyttää, että velkaralli jatkuu koronan jälkeenkin ja vastuullisen taloudenpidon satamana pidetty kehysriihikin muuttui kevään korvalla velkariiheksi, Timo Heinonen kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Kansanedustajan mukaan ”sata miljoonaa sinne ja miljardi tuonne” vaikutti ratkaisevan kaikki maan ongelmat sekä myös vasemmistohallituksen sisäiset erimielisyydet. Hallituspuolueet taivuteltiin pysymään mukana antamalla rahaa kullekin tärkeisiin edunvalvontakohteisiin.
Kokoomuksen esittämä arvostelu on kohdistunut siihen, että hallitukselta puuttuu yhteinen tahtotila palauttaa julkinen talous kestävälle uralle ja saada velkaantuminen hallintaan.
– Ikiaikaiset hyvän taloudenpidon suitset eli julkisen talouden kehykset rikottiin ensi kertaa historiassa keskustalaisen valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) johdolla, Heinonen toteaa.
Kahden vuoden saldo on pian jo lähes 30 miljardia euroa lisävelkaa. Summa vastaa lähes puolta Suomen yhden vuoden menoista.
Pienikin nousu koroissa maksaisi miljardeja
Timo Heinonen arvioi, että taloudenpidon ryhtiliike vaatii uudet eduskuntavaalit. Käänne tulisi näin ollen todennäköisesti aikaisintaan keväällä 2023.
– Pitää muistaa, että jokainen prosenttiyksikkö valtionvelan korkomenoissa kasvattaa maamme kuluja nyt jo noin 1,7 miljardilla eurolla. Jos korot nousisivat muutamankin prosenttiyksikön tulevina vuosina, niin se heikentää maamme julkista taloutta oleellisesti lisää, Heinonen sanoo.
– Aivan realistinen kolmen prosenttiyksikön koronnousu nostaisi veronmaksajille koituvan laskun viiteen miljardiin euroon tulevina vuosina. Siksi pitäisi osata ja uskaltaa tehdä muutakin kuin nostaa lisävelkaa.