Isännöitsijäliiton Putkiremonttibarometriin vastanneista isännöitsijöistä 91 prosenttia kertoi taloyhtiön saaneen tarvitsemansa rahoituksen ilman lisäselvityksiä, mutta kaksi prosenttia jäi kokonaan ilman.
Liiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa tietää tapauksia, joissa rahoitus on jäänyt saamatta.
– On huolestuttavaa, jos taloyhtiön talous ei mahdollista tulevia remontteja. Silloin etenkin taantuvilla alueilla asuntojen arvon aleneminen voi kiihtyä entisestään. Tällöin korjausvelan kasvu on osa isompaa rakennemuutosta, Yrttimaa arvioi tiedotteessa.
Danske Bankin kiinteistörahoituksesta vastaavan johtajan Riikka Mäkisen mukaan rahoituksen ehdot ole toistaiseksi kiristyneet merkittävästi, mutta omistuspohjaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Etenkin enemmän velkaantuneissa yhtiöissä tarkastellaan sijoittajien määrää.
Mäkinen muistuttaa, että rahoitusta arvioidaan taloyhtiön arvon kautta, joten arvoa kannattaa ylläpitää yhtiön sijainnista riippumatta. Remonttitarpeet pitää tietää ja dokumentoida kunnossapitosuunnitelmaan, ja tehdä remontit suunnitelman mukaan.
Isännöitsijöille tehdyn kyselyn mukaan urakkatarjouksia putkiremonteista pyydetään nykyään selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten.
Isännöintiliiton mukaan purkiremonttien määrä on ollut tasaisessa kasvussa eikä vähentymistä näy tulevina vuosina, sillä 70- ja 80-lukujen laaja rakennuskanta on vasta tulossa remontti-ikään. Urakkatarjouksia pyydetään barometrin mukaan nykyään selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten.
Yrttimaa pitää huolestuttavana, että noin puolet taloyhtiöistä päättää ryhtyä mittavaan remonttiin vasta putkiston vuotaessa. Ennakoimalla välttyisi kalliilta vahingoilta ja säästäisi rahaa.
– Sellaisiakin yksittäistapauksia on, joissa remonttiin on ryhdytty vasta, kun vakuutusyhtiö ei ole enää korvannut vuotovahinkoja, Yrttimaa kertoo.
Isännöitsijäliiton Putkiremonttibarometriin vastasi 254 isännöitsijää ympäri Suomea. Tutkimusta tukivat Danske Bank, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry, Suomen Talokeskus Oy sekä Sweco Taloyhtiöpalvelut.