Koronaviruksen uuden omikronmuunnoksen leviäminen on aiheuttanut viime viikkoina huolta sairaalahoidon nopeasta kasvusta.
Lääkäri Dhruv Khgullarin mukaan muunnoksen korkea tartuttavuus ei itsessään muuta riskiryhmäarviota verrattuna aiempiin viruskantoihin. Ihmiset punnitsevat käyttäytymisessään infektioon liittyviä riskejä, haluaan hyväksyä näitä riskejä sekä harrastusten ja muun sosiaalisen toiminnan merkitystä.
Yhdysvalloissa kesä–syyskuun aikana sairaalahoitoon joutuneista 85 prosenttia oli rokottamattomia. Mahdollista muutosta ei voi vielä arvioida, mutta eräs yleissääntö vaikuttaa todennäköiseltä omikronin ajaessa deltamuunnosta marginaaliin.
– Saman suojatason säilyttämiseksi tarvitsee yhden rokotenannoksen enemmän. Jos aiemmin kaksi mRNA-annosta riitti estämään deltainfektion, niin omikronin kohdalla niitä tarvitaan kolme, Dhruv Khgullar kirjoittaa New Yorkerin kolumnissaan.
Hän muistuttaa kahden annoksen silti suojaavan kohtuullisen hyvin vakavalta taudinkuvalta ja kuolemanriskiltä. Yhdysvalloissa esimerkiksi NFL:n otteluissa ja yhä useammassa yliopistossa vaaditaan kolmea rokoteannosta. Maan väestöstä vasta 60 prosentilla on kaksi annosta ja 30 prosentilla kolme annosta.
Krooninista perussairauksista kärsivät ovat edelleen selkeä riskiryhmä.
– Vakavan infektion todennäköisyys lisääntyy perussairauksien lukumäärän ja vakavuuden mukaan. Erään tutkimuksen mukaan 95 prosentilla sairaalahoitoon joutuneista koronapotilaista oli ainakin yksi perussairaus, Khgullar toteaa.
Myös ikä nostaa riskiä jo yllättävän varhain. Yhdysvalloissa yli 65-vuotiaiden koronakuolleisuus on yli 80-kertainen verrattuna parikymppisiin.
– Nuorempienkaan ei kannata jättää koronaa huomiotta, sillä syyskuussa se oli keski-ikäisten amerikkalaisten johtava kuolinsyy. Infektiriskit ovat korkeimmat 60-, 70- ja yli 80-vuotiaille kuten ennen omikronia.
Kalifornian yliopiston geriatri Louise Aronson kertoo hämmästyneensä siitä, kuinka paljon ihmisten reaktiot pandemiaan ovat vaihdelleet. Hän muistuttaa, että riskiarviossa on hyvä huomioida myös sosiaalisten kontaktien ja muun toiminnan merkitys psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille.
– Haittavaikutusten vähentämistä voi olla sekin, että menee tapaamaan muita ihmisiä. Näissä tapauksissa on pohdittava, miten riskin pystyy minimoimaan, Aronson toteaa.
Tapaamisten yksityiskohdilla on hänen mukaansa suuri merkitys: ovatko ihmiset sisä- vai ulkotiloissa, onko mukana pieniä lapsia ja onko alueen epidemiatilanne keskimääräistä heikompi vai parempi. Pikatestien ottamista on monessa tapauksessa suositeltu ennen kokoontumisia.