Kaikki, mitä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on tehnyt, on tehty velaksi. Näin katsoo kokoomuksen ryhmäpuheen eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Jukka Kopra.
Jukka Kopran mukaan entisen pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti jo ennen koronaepidemiaa toteuttaa 1,4 miljardin pysyvät menolisäykset. Kopran mukaan sitä ”ei haitannut julkisen talouden miljardien rakenteellinen alijäämä, eikä kestävyysvaje”.
– Mitoituksia, julkisen tuotannon velvoitteita ja uusia pysyviä menoja on säädetty vimmaisesti. Kasvavat alijäämät luvattiin rahoittaa työllisyyttä vahvistavilla päätöksillä, Kopra sanoi eduskunnan keskustellessa valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2022—2025.
– Mutta mitä voimmekaan lukea julkisen talouden suunnitelmasta? Työllisyyspäätöksien tavoiteaikataulu on siirretty vuosikymmenen päähän. Eikä edes sillä aikataululla tulla saavuttamaan hallituksen lupaamaa kahden miljardin euron julkista taloutta vahvistavaa vaikutusta. Hallitus on sitoutunut lähinnä siihen, ettei se tule tekemään riittäviä päätöksiä. Ja kaikki mitä on tehty, on tehty velaksi.
Kopran mukaan Marinin hallituksen koronakriisin jälkeinen menopolitiikka on työllisyyspolitiikkaakin suurempi epäonnistuminen.
– Veronmaksajien turvana olleen menokaton hylkäämisellä voi olla vakavia seurauksia. Opposition lisäksi päätös on saanut maan parhailta asiantuntijoilta tyrmäävää kritiikkiä – ja syystä. Suomella ei ole mitään suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi, Kopra totesi.
Entisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuoden 2019 budjetin menotaso oli 56 miljardia. Marinin vasemmistohallituksen menoperintö ilman sotea, nousee vuonna 2024 lähes 65 miljardiin.
– [Rahan] jakamisen vaarallinen helppous onkin syy siihen, miksi meillä on ollut yhteisesti sovittu kehysbudjetoinnin menettely ja menokuri. Se on ylläpitänyt luottamusta Suomen talouteen ja ollut takeena sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, Kopra totesi.
– Jokaisen puolueen tulisikin tunnustaa, että ilman toimivaa taloutta ja ahkeruutta myös hyvinvointiyhteiskunnan palvelut näivettyvät.