Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen luonnehtii valtiovarainministeriön budjettiehdotusta höveliksi. Hänen mukaansa valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) puheet ja teot ovatkin ristiriidassa keskenään.
– Normaalisti valtiovarainministeriä on totuttu pitämään tarkkana kirstunvartijana. Matalaksi jääneestä koronakuopasta palautuvaa Suomea viedään kuitenkin kohti kiihtyvää velkaantumista nyt jo rahaministerin ehdotuksessa. Vaikka ministeri Saarikko haastatteluissa ja juhlapuheissa huokaillaan tulevien sukupolvien velkataakalle, ei huoli ole välittynyt teoiksi. Ministeriön budjettipäällikkö ei turhaan muistuttele velkaantumisen vaaroista, Mykkänen huomauttaa.
Kokoomusedustaja muistuttaa, että valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Sami Yläoutinen totesi hiljattain Helsingin Sanomien haastattelussa, että ”Suomen velkaantuminen on yksinkertaisesti mahdottomalla uralla.” Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen mukaan alijäämä on nousemassa 6,7 miljardiin euroon samalla, kun talouskasvun odotetaan kiihtyvän nopeimmilleen vuosikymmeniin.
Mykkänen on huolissaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen velkantumisen tahdista.
– Marinin hallitus tulee ottamaan velkaa enemmän kuin kaksi edellistä hallitusta yhteensä. Tietenkin korona on vaikuttanut, mutta velkaa kasataan nyt hurjempaa vauhtia kuin vaikkapa finanssikriisin aikana. Tuolloin talous sakkasi noin kahdeksan prosenttia, koronakriisin kuoppa on jäämässä kolmeen. Kehysten rikkominen on avannut mahdollisuuden melkoiseen velkaryyppyyn. Krapula tulee kyllä perästä, Mykkänen varoittaa.
– Korona-aikojen velkamiljardeja huolestuttavampaa on se, ettei hallitus ole tekemässä todellisia rakenteellisia uudistuksia. Valtiovarainministeriö ennustaa velkasuhteen kasvun kiihtyvän tästä 2040-luvulle asti. Hallitus sanoo, että se tavoittelee velkasuhteen kasvun taittumista. Pelkkä kulmien kurtistelu velkaantumiselle ei vielä saa sitä laskuun.
Mykkäsen mukaan hallituksen työllisyyspolitiikkaa vaivaa kunnianhimottomuus. Hallitus aikoo tehdä loppuvaalikauden aikana päätöksiä työllisyydestä, jotka vahvistavat julkista taloutta noin 110 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä.
– Työllisyyspolitiikan lepsu mittakaava tulee tässä hyvin esiin. Ensinnäkin työvoimapula on nyt tällä hetkellä tulppana investoinneille. Toisena julkinen talous on rajusti alijäämäinen nyt. Miksi tässä odotellaan vuosikymmenen loppuun saakka? Todellisuudessa tässä siirretään vastuuta seuraaville hallituksille. Päätökset esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastamisesta ja paikallisesta sopimisesta tulisi viedä läpi nyt.
Mykkänen muistuttaa, että hallituksen tavoittelema 110 miljoonan vaikutus saadaan karkeasti noin 4000:lla uudella työllisellä. Heinäkuun työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä noin 2,7 miljoonaa.
– Hallitus siis tavoittelee kokonaista yhden tuhannesosan muutosta työvoiman tarjonnassa lähes kymmenessä vuodessa. Vähän sama asia, kun hallitus kävisi poimimassa yhdeksän litran mustikkaämpäriin yhden mustikan lisää. Onhan siinä sitten yksi mustikka enemmän, mutta entä jos tarvittaisiinkin täysi kymmenen litraa? Hallitusohjelman ja hallituksen kestävyystiekartan hienoista tavoitteista ollaan vielä erittäin kaukana, Mykkänen sanoo.