Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo Verkkouutisille, että kilpailukykysopimuksen rinnalle tarvitaan matalapalkkaisen työn kannusteiden kohentamista. Muuten hallituksen työllisyystavoite karkaa käsistä ja leikkausten tie jatkuu vielä seuraavallakin vaalikaudella.
Hallitus on valmistelemassa budjettiriiheen työllisyyspakettia. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi, että tässä yhteydessä pöydällä voivat olla sosiaalietuuksien ja työnteon yhteensovittaminen, jotta työnteko olisi aina kannattavaa.
Mykkäsen mukaan tavoitteena Suomessa olisi oltava Saksan malli.
– Ei voi olla niin, että suonenjokelainen ei voi lähteä marjanpoimintaan verokortilla, koska hänellä ei ole siihen varaa. Näen tulevaisuuden enemmän Saksan kaltaisena mallina, jossa on enemmän pienemmän palkan ja yhteiskunnan tuen yhdistelmän kautta tehtävää työtä. Vaihtoehto on se, että meillä on talouskasvua, mutta samalla iso osa työntekijöistä on työttöminä, Kai Mykkänen sanoo.
Mykkänen huomauttaa, että Suomessa ei niinkään ole ongelmana alkavat työttömyysjaksot vaan jo työttömien vaikea työllistyminen: työttömyysjaksojen keskipituus on kaksinkertaistunut 2010-luvulla kuudesta kuukaudesta vuoteen.
Ulkomaankauppaministeri myöntää, että kilpailukykysopimus toi suomalaiselle vientiteollisuudelle ”merkityksellistä etua” suhteessa Saksaan ja Ruotsiin, mutta se ei riitä.
Vetoomus lähtee SAK:n uuden puheenjohtajan suuntaan työmarkkinauudistusten jatkamisesta.
– Toivoisin, että Jarkko Eloranta käyttää saamaansa mandaattia koko Suomen hyväksi. Olisi ennakkoluulottomasti tunnistettava siellä puolella, että hallituksen on tehtävä lainsäädännöllä työn teettämisestä ja tekemisestä nykyistä kannattavampaa matalamman palkkatason palvelualoilla, koska järjestöt eivät saaneet paikallista sopimista pidemmälle.
Mykkäsen mukaan SDP:n esittämä varakkaiden verotuksen kiristäminen ei nosta Suomea. Se voi päinvastoin leikata kasvua, jos esimerkiksi pääomaveroa kiristetään entisestään ja luodaan kynnys riskin ottamiseen. Pienituloisten maksama valtionveron osuus on puolestaan niin pieni, että Mykkänen painottaisi jatkossa sosiaalietuuksien ja työnteon yhteensovittamista.
Ministerin mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen olisi perusteltua, jos samalla työn teettämisestä tehdään työnantajalle houkuttelevampaa ja työntekijän tuloloukut puretaan.
– Ei voi olla niin, että uuden työntekijän pitää lisätä yrityksen myyntiä 3 000 eurolla, jotta firman kannattaa tarjota sellaista palkkaa, jolla työntekijän kannattaa ottaa työ vastaan.
Hän myöntää, että hallituksen voi olla vaikea palata työmarkkinakysymyksiin, kun kilpailukykypaketti on juuri tehty. Vaihtoehtona on kuitenkin hänen mukaansa vieläkin kovempi tie.
– Jos ei ole rohkeutta, niin silloin hallituksen on hyvin epätodennäköistä saavuttaa omat tavoitteensa 72 prosentin työllisyysasteesta vaalikauden lopussa. Jos siihen ei päästä, olemme lisäleikkausten äärellä viimeistään seuraavien vaalien jälkeen ja se on tyly linja.