Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan asenne, jolla maahanmuuttaja otetaan vastaan, on tärkeä hänen kokemukselleen. Kokemuksilla voi puolestaan olla vaikutusta ääriajattelun kehittymiseen.
”Ihminen kyllä vaistoaa, millä asenteella hänet kohtaat, vilpillisesti vai arvostaen. Ulkopuolisuuden tunne on pahempi kuin fyysinen vamma”, Mykkänen sanoi Porin SuomiAreenassa Kirkon ja Suomi 100 -juhlavuoden keskustelussa.
Mykkänen korosti erityisesti aktiivisen toiminnan ja työnteon mahdollisuuden merkitystä ääriajattelun ehkäisyssä.
”Maahanmuuttajien olisi tärkeää päästä työskentelyn pariin noin vuodessa maahantulosta, vaikka he eivät oppisi kieltä tai saisi työehtosopimusten mukaista työtä. Töihin pääsyn kynnyksen pitäisi olla siis matalampi. Tämä on iso ja vaikea kysymys, mutta tähän voi yhteiskunta vaikuttaa. Työttömyys on varsinkin maahanmuuttajataustaiselle nuorelle miehelle kova paikka, joka johtaa nopeasti ulkopuolisuuden tunteeseen.”
Yhteiset ikäluokkakokemukset, kuten rippikoulu ja armeija voivat vähentää yksinäisyyttä ja näin radikalisoitumisen riskiä. Ministeri Mykkänen korosti myös koulujärjestelmän merkitystä kotoutumisessa.
”Suomessa maahanmuuttajaperheiden lapset saatetaan kouluun jo vastaanottokeskusvaiheessa. Näin syntyy parhaimmillaan ikätoveriverkostoja. Resurssihaasteita tietenkin on. Esimerkiksi Helsingissä on kuitenkin panostettu siihen, että lähiaikuisia, joita tarvitaan ulkopuolisuuden tunteiden hallintaan, on enemmän”, Mykkänen sanoo.